10.11.17 Pe Viitostien

Viitostien Mikkelin kohdan remontti on nyt valmis — Rakennustyöt jatkuvat Juvalle päin ensi vuonna

Viimeiset työt saatiin tehtyä syys- ja lokakuussa.

Viitostien työmaa hiljenee nyt Mikkelissä.

Viitostien Mikkelin kohdan remontti on nyt valmis, tiedottaa Liikennevirasto.

Viimeiset pienet päällystys- ja viimeistelytyöt työmaalla tehtiin syys- ja lokakuussa.

Parannustöiden kokonaisuus oli mittava. Hankkeessa rakennettiin kymmenen uutta siltaa ja parannettiin viisi nykyistä siltaa.

Kolme eritasoliittymää uudistettiin ja ajorata muutettiin kaksiajorataiseksi noin neljän kilometrin matkalta.

Pohjavesisuojauksia rakennettiin noin 2 kilometrin matkalla yhteensä 3,7 hehtaaria ja melusuojauksia 5,5 kilometriä.

Myös Ristiinantietä kunnostettiin.

Seuraavaksi Viitostien kehittämistoimet jatkuvat Juvan suuntaan. Mikkeli–Juva-hankkeen rakennustyöt alkavat vuonna 2018. Tieosuuden on suunniteltu valmistuvan vuoteen 2021 mennessä.

10.11.17 Pe Moision sairaalan

90-vuotiaan Moision sairaalan pitkät jäähyväiset — Sairaala muuttaa vuonna 2022 Mielentaloon Mikkelin keskustaan

Moision kansainvälistäkin tunnustusta saaneen sairaalamuseon kohtalo on avoin.

 

Moision psykiatrinen sairaala viettää tällä viikolla 90-vuotispäiväänsä. Satavuotisjuhlia ei olekaan luvassa, koska Moision sairaalan on määrä muuttaa vuonna 2022 keskussairaalan yhteyteen. Sairaalamuseossa yleisö pääsee tutustumaan psykiatrisen hoidon historiaan. Pitkän työuran Moisiossa tehnyt Alpo Manninen on yksi museota hoitavista vapaaehtoisista.

Moision sairaalan tulevan muutto Mikkelin keskussairaalan yhteyteen rinnastuu johtajaylilääkäri Timo Liukkosen mukaan sairaalan rakentamiseen 90 vuotta sitten.
— Uuden erikoissairaalan saaminen oli aikoinaan merkittävä edistysaskel psykiatriselle hoidolle. Tuleva sijainti mahdollistaa entistä paremmin yhteistyön muiden lääketieteen alojen kanssa.

Moision ja keskussairaalan välillä tarvitaan tänä päivänä paljon taksiliikennettä potilaiden kulkiessa hoidoissa ja tutkimuksissa eri yksiköissä.

Ainoastaan harvat potilaat tarvitsevat enää pitkiä hoitoaikoja. – Timo Liukkonen

Uudet tilat on myös suunnitellaan nykyaikaisia hoitotapoja varten.

Psykiatrisen sairaalaan sijoittaminen osaksi muuta sairaalaa alkaa olla yleisin käytäntö.
— Sitä suositellaan, ja sen hyödyt ovat tutkimusten mukaan kiistattomat.

Mielenterveyden ongelmat rinnastetaan tänä päivinä muihin terveysongelmiin, mutta Moision sairaalan perustamisen aikoihin asenteet olivat jyrkästi erilaiset.

Sijoituspaikaksi valittiin ajan tavan mukaan syrjäinen paikka. Vuosikymmenien aikana syrjäisyys on lieventynyt, kun kaupunki on kasvanut kohti Moisioita.

Vuonna 1927 Moision sairaala otettiin käyttöön sadalla potilaspaikalla. Suurimmillaan potilasmäärä on käynyt yli 500:n, mutta nykyisin asiakkaita on noin 60.

Painopiste mielenterveystyössä onkin siirtynyt vahvasti avohoitoon.
— Sairaalajaksoilla keskimääräinen hoitoaika on 23 vuorokautta. Ainoastaan harvat potilaat tarvitsevat enää pitkiä hoitoaikoja, Liukkonen kertoo.

Avohoito on ykkösvaihtoehto, mutta Liukkosen mukaan sairaalapaikkoja tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Hoitopaikkojen määrä pysynee 60:ssa myös keskussairaalaan muuton jälkeen. Mitoitus perustuu alueen väestömäärään.

Mikkelissä hoidetaan myös Pieksämäen seudun laitospaikkaa tarvitsevat mielenterveyspotilaat. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosterin potilaita on vajaalla kymmenellä sairaansijalla.

Moisiossa vuonna 1968 hoitajana aloittanut Alpo Manninen muistaa ajan, jolloin laitospainotteisuutta alettiin purkaa 1980- ja 90-luvuilla.

Mari Koukkula

Moision sairaala vihitiin käyttöönsä 12.11.1927. Sairaala oli suunniteltu 100 potilaalle. Useasti laajennetussa sairaalassa oli enimmillään yli 500 potilasta. Nyt potilaspaikkoja on 60.

Moision sairaala vihitiin käyttöönsä 12.11.1927. Sairaala oli suunniteltu 100 potilaalle. Useasti laajennetussa sairaalassa oli enimmillään yli 500 potilasta. Nyt potilaspaikkoja on 60.

Potilaat siirtyivät enimmäkseen entisiin asuinkuntiinsa. Mannisen mukaan henkilökuntaa huolestutti silloin, onko kunnissa tarpeeksi tukea tarjolla.

Manninen teki kuntiin siirtyneiden potilaiden voinnista tutkimuksen heti muutoksen jälkeen ja uudelleen kymmenen vuotta myöhemmin.
— Entiset potilaat olivat elämäänsä suhteellisen tyytyväisiä.

Yhdeksän vuotta sitten eläkkeelle ylihoitajan työstä jäänyt Manninen seuraa alan kehitystä edelleen aktiivisesti. Hän osallistuu vapaaehtoisena Moision sairaalamuseon hoitamiseen. Kansainvälistä tunnustustakin saaneen museon kohtalo on avoin.

Vapaaehtoiset toivovat, että museo voisi jatkaa aidossa ympäristössään Moisiossa myös sen jälkeen, kun sairaala on sieltä muuttanut vuonna 2020.

Sairaalan A-rakennuksessa sijaitseva museo on avoinna yleisölle 90-vuotisjuhlan merkeissä perjantaina 10.11. kello 10—12.

 

9.11.17 To Savoset muuttaa

Monipalvelukeskus Savoset muuttaa Rantakylään

Kiinteistökehitysyhtiö Naistinki Oy ostaa Mikkelin kaupungilta tilat Teknikontieltä ja vuokraa ne Savosetille.

Monipalvelukeskus Savoset muuttaa Lähemäeltä Työkeskuksenkadulta näihin Rantakylän Teknikontien tiloihin. Muutto tapahtuu näillä näkymin kesällä 2018.

Vaalijalan kuntayhtymän Mikkelissä toimiva monipalvelukeskus Savoset muuttaa Rantakylään Teknikontielle.
Savoset joutuu muuttamaan nykyisistä Työkeskuksenkadun kiinteistöstään, sillä Mikkelin kaupunki myy rakennuksen tontteineen Lidl Suomi Ky:lle. Lidl valmistelee uuden päivittäistavarakaupan perustamista Työkeskuksenkadulle.

Teknikontiellä Savosetin tulevissa tiloissa toimii nykyisin kaupungin oma tilakeskus, joka puolestaan joutuu siirtymään muualle. Tilakeskuksen johdon mukaan sen omista tilaratkaisuista päätetään aikanaan.

Savosetin järjestelyt tehdään niin, että Mikkelin kiinteistökehitysyhtiö Naistinki Oy ostaa emokaupungilta Teknikontie 1:n tilat ja vuokraa ne kuntayhtymälle Savosetin käyttöön.

Naistinki tekee rakennuksissa muutostyöt Savosetin tarpeita ajatellen.
Teknikontiellä on ollut tilakeskuksen käytössä päärakennus ja piharakennus sekä kylmävarasto.
Samalla tontilla on myös päiväkoti, joka pysyy kaupungin omistuksessa ja jatkaa toimintaansa edelleen.

Vaalijalan kuntayhtymän hallitus hyväksyi keskiviikkona kuntayhtymän ja Naistingin välisen aiesopimuksen.
Savoset, joka tänä vuonna täyttää 40 vuotta, on toiminut Työkeskuksenkadulla vuodesta 1988. Toimitilamuutos koskee noin sataa asiakasta ja 12 työntekijää.

Muuton ajankohta ei ole lopullisesti varmistunut. Monipalvelukeskuksen johtaja Jenni Rytkönen toivoo, että muutto voitaisiin toteuttaa kesällä 2018.
— Teknikontien tilat on katsottu ja muutossuunnittelu aloitettu. Tällaisen palvelukeskuksen muutto ei ole ihan pieni juttu.
Uudet tilat ovat hieman Työkeskuksenkadun tiloja suuremmat.  Vaihtoehtoja katsastettiin useita. Rytkösen mukaan ratkaisu tyydyttää työkeskusta.
— Muutto mahdollistaa uusien toimintojen kehittämisen. Tarkoitus on myös lisätä yhteistyötä yksityisen sektorin yritysten kanssa.

Savoset tarjoaa kuntoutus- ja valmennuspalveluja muun muassa osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille sekä tai muutoin työtoiminnan tarpeessa oleville.

Keskus tekee yrityksille ja yksityisille asiakkaille itse tuotettuja palveluja, esimerkiksi autopesua ja puhdistusta sekä alihankintana tuotannollista työtä. Työpalvelua voi olla myös asiakaskohteissa, muun muassa kiinteistönhoidossa.

8.11.17 Ke Apuvälineyksikkö

Essoten apuvälineyksikkö muuttaa Moisiosta Kirjalaan

Essoten apuvälineyksikkö muuttaa Mikkelissä Moision sairaalan alueelta Kirjalaan osoitteeseen Yrittäjänkatu 20.

Apuvälineyksikkö aloittaa uudessa paikassa torstaina 16.11. Muuton vuoksi yksikkö on suljettuna 13.–15.11.

Apuvälineyksikkö toimittaa apuvälineitä koko Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän alueelle.

Muutossa yksikkö saa käyttöönsä ajanmukaisemmat tilat. Myös palvelun saavutettavuus paranee.

Apuvälineyksikön henkilöstö työskentelee samoissa tiloissa kotihoidon ja kotikuntoutuksen kanssa, jotka tarvitsevat apuvälineitä asiakkailleen.

Uusissa tiloissa työskentelee kaikkiaan noin sata Essoten työntekijää. Myöhemmin sinne muuttaa myös hoitotarvikejakelu.

Apuvälineyksikön aukioloajat pysyvät muuton jälkeen entisellään. Yksikkö on auki maanantaisin ja torstaisin klo 8–12, tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 8–16 ja perjantaisin klo 8–15.

03.11.17 Pe Lidl

Lidl suunnittelee kolmatta myymälää Mikkeliin — Liike on tulossa Lähemäelle Juvantien varteen

Lidl Suomi Ky:n uusi myymälä sijoittuu Työkeskuksenkadun päähän yritystontille. Mikkelin kaupunki puolestaan myy Lidlille viereisen monipalvelukeskus Savosetin tontin, jonka Lidl käyttää pysäköintialueena. Savoset muuttaa Mikkelissä muihin tiloihin.

Lidl Suomi Ky valmistelee uuden vähittäiskaupan perustamista Mikkeliin.
Yhtiön kolmas myymälä on tulossa Vanhan Juvantien ja Tuppuralankadun risteyksen tuntumaan Työkeskuksenkadulle.
Samalla risteysalueella vastapäätä Työkeskuksenkatua sijaitsee muun muassa K-Raudan Mikkelin liikekiinteistö.

Lidlin uuden liikkeen hankkeeseen liittyy kiinteistökauppoja. jotka osaksi ovat kesken.
Liikekiinteistö on tulossa Työkeskuksenkadun päässä olevalle Casemet-yhtiön tontille. Kauppaliikkeen pysäköintialue puolestaan on tarkoitus sijoittaa Juvantien varressa olevan Savoset-työkeskuksen kiinteistön paikalle.

Lidlin toimitusjohtaja Lauri Sipponen sanoo, että pitkällä aikavälillä Mikkeliin voi mahtua kolmas Lidl-myymälä.

-Neuvottelemme parhaillaan Mikkelin kaupungin kanssa Lähemäellä Työkeskuksenkadulla sijaitsevasta tontista. Neuvottelut ovat tällä hetkellä vielä kesken.

Sipposen mukaan tässä vaiheessa hankkeesta ei ole enempää kerrottavaa.

 

Lidl ostaa parkkialuetta rakennusoikeuden hinnalla

Savosetin tontista ja rakennuksesta Lidl neuvottelee kiinteistökauppaa Mikkelin kaupungin kanssa.
Kaupunki on myymässä kiinteistön Lidlille. Kauppahinta on 900 000 euroa. Kaupunginhallitus käsittelee kauppaa ensi maanantaina.

Työkeskuksenkadun Casemetin kiinteistöstä Lidl on tehnyt ehdollisen kaupan.
Tämä tonttialue ei riitä kauppaliikkeen tarpeisiin yksin, vaan Lidl tarvitsee lisää tonttimaata. Lisämaan osa on Savosetin kiinteistö, jonka Mikkeli myy Lidlille.
Savosetin tontti, 3 870 neliötä, on asemakaavassa toimitilarakennusten korttelialuetta.

Kiinteistön hinta muodostuu Savoset-kiinteistön tasearvosta, joka on 600 000 euroa, ja tontin rakennusoikeuden arvosta, joka on 300 000 euroa.
Käytännössä siis Lidl ostaa Mikkelin kaupungilta maata pysäköintialueeksi rakennusoikeuden hinnalla. Käypä arvo perustuu kaupungin teettämään kiinteistöarvioon.

Savoset muuttaa muualle Mikkelissä

Kaupungin ja Lidlin neuvotteluissa on sovittu, että Lidl ostaa kiinteistön purettavaksi.
Koko paketti tietää sitä, että Vaalijalan kuntayhtymän monipalvelukeskus Mikkelin Savoset joutuu muuttamaan muualle.
Savosetilla on kaupungin kanssa voimassa olevassa vuokrasopimuksessa 12 kuukauden irtisanomisaika.

Kaupunki ja Lidl Suomi Ky tekevät kiinteistökaupasta ensiksi esisopimuksen. Lopullinen kauppa on tehtävä 14 kuukauden kuluessa esisopimuksen allekirjoittamisesta.

Kaupunki ja Savoset ovat hakeneet yhdessä korvaavia tiloja palvelukeskukselle.
Tekninen johtaja Jouni Riihelä sanoo, että kaupungin omista nykyisistä tiloista on saatavissa tilat Savosetille.
Riihelän mukaan tilat on itse asiassa jo katsottu. Toistaiseksi kaupunki ja Savoset ovat sopineet, että uusien tilojen paikkaa ei vielä kerrota julkisuuteen. Uudisrakentamisesta ei kuitenkaan ole kyse, vaan Savoset sijoittuu olemassa oleviin tiloihin.

Lidl avasi liikkeen Mikkelissä vuoden alussa

Lidlin myymälät ovat Mikkelissä Urpolassa Setrikadulla ja Rantakylässä Karikontiellä.
Uusin myymälä, Rantakylän myymälä, avattiin kuluvan vuoden alussa.

25.10.17 To Puolustusvoimien

Juna ja Puolustusvoimien ajoneuvo törmäsivät armeijan harjoituksessa Raaseporissa — neljä kuolonuhria

Tasoristeysonnettomuudessa on kuollut neljä; kolme varusmiestä sekä yksi junan matkustaja, kertoo Helsingin Sanomat.

Juna ja Puolustusvoimien ajoneuvo ovat törmänneet kello 8 aikaan aamulla Raaseporissa, kertoo Helsingin Sanomat. Törmäyksessä ollut juna oli VR:n kiskobussivuoro Karjaalta Hankoon.

Tasoristeysnnettomuudessa on kuollut neljä ihmistä, joista kolme varusmiehiä ja yksi kiskobussissa ollut matkustaja.

Lisäksi turmassa on loukkaantunut vakavasti neljä henkilöä, jotka kuljetettiin Töölön sairaalaan Helsinkiin. Seitsemän lievemmin loukkaantunutta on viety Raaseporin sairaalaan Tammisaareen.

Tasoristeyksessä ei ollut puomeja eikä valo-ohjausta. Pelastuslaitoksen mukaan turman aikaan satoi lunta ja tie oli sohjoinen.

— Onnettomuusajoneuvo kuuluu Uudenmaan prikaatille, komentaja, kommodori Arvi Tavaila kertoo.

— Valtaosa onnettomuudessa olleista kuuluu pioneerikomppaniaan.

Tavailan mukaan käynnissä oli harjoitus, jossa oli mukana varusmiehiä ja kantahenkilökuntaa.

Turma-autoa kuljettanut varusmies selvisi onnettomuudesta hengissä mutta loukkaantui vakavasti. Poliisi epäilee häntä rikoksesta.

Mahdollisia rikosnimikkeitä ovat liikenneturvallisuuden vaarantaminen tai törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen.

Junan kuljettaja luuli ajoneuvon pysähtyvän, autoa ajanutta varusmiestä epäillään rikoksesta — Tämä Raaseporin onnettomuudesta tiedetään

Puolustusvoimien ajoneuvo törmäsi kiskobussiin Raaseporissa torstaiaamuna noin kello 8.

Törmäyksessä kuoli kolme varusmiestä ja yksi junan matkustaja. 11 ihmistä loukkaantui, heistä neljä vakavasti.

Loukkaantuneita kuljetettiin sairaalahoitoon Helsinkiin Töölön sairaalaan sekä Raaseporin sairaalaan. Heidän tilansa oli puolilta päivin vakaa.

Onnettomuus tapahtui vartioimattomassa tasoristeyksessä. Puolustusvoimien ajoneuvo oli matkalla Syndalenin ampuma-alueelle Hankoon.

Uudenmaan prikaatin esikuntapäällikkö Jörgen Engroos kertoi viranomaisten tiedotustilaisuudessa, että ajoneuvo oli tulossa Leksvallin suunnasta tarkoituksenaan kääntyä Hankoon vievälle päätielle, kun se törmäsi Karjaalta Hankoon matkalla olleen junan kanssa.

Kuljettajana ollutta varusmiestä epäillään rikoksesta

Autoa ajanutta varusmiestä epäillään vähintään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä kuoleman- ja vammantuottamuksista. Sekä poliisi että Onnettomuustutkintakeskus tutkivat tapahtunutta.

Kiskobussi kulki onnettomuushetkellä tiettävästi yli sataa kilometriä tunnissa. Kiskobussin kuljettaja kertoi poliisin alustavassa puhuttelussa, että hän havaitsi auton ja luuli sen pysähtyvän, koska se ajoi hiljaista vauhtia.

— Käsitykseni mukaan juna alkoi jarruttaa, mutta en tiedä, ehtikö sen vauhti hiljentyä yhtään ennen törmäystä, tutkinnanjohtaja, komisario Ilkka Kantola kertoo Helsingin Sanomien mukaan.

Sää oli onnettomuushetkellä erittäin huono, ja tie oli sohjoinen aamun lumisateen vuoksi. Poliisi tiedottaa onnettomuudesta seuraavan kerran perjantaina aamupäivällä.

16.10.17 Ma Moisio

Moisio ei ihan heti muutu matkailualueeksi

Kiinteistösijoittajan ja Mikkelin yhteinen yhtiö kehittelee Moision aluetta kymmenen vuoden aikajänteellä. Toimintamallia ehkä esitellään ensi keväänä. Mikkeliä harmittaa ison alueen suunnitelmien hidas eteneminen.

Moision sairaalan päärakennukset ovat kuntayhtymä Essoten käytössä näillä näkymin vuoteen 2022. Kolmisen vuotta sitten liikkeelle pantu kehittämishanke kaavaili Moisiosta matkailun, hoivan ja asumisen aluetta.

Hiljaiseloa viettänyt Mikkelin kaupungin ja kiinteistösijoitusyhtiö Kinos Property Investment Oy:n yhteinen hanke Mikkelin Moision sairaalan alueen kehittämisestä ei näytä lähivuosinakaan etenevän.

Yhtiö on vuokrannut Moision sairaalan tilat sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle Essotelle, joka toimii sairaalakiinteistössä vielä lähivuodet. Jatkosta ei ole käytännössä linjauksia.

Kinos Oy:n toimitusjohtaja Arto Korhonen sanoo, että alueen kehittämisen aikaväli liikkuu kymmenen vuoden tienoilla.
— Kyse on pitkän tähtäimen hankkeesta. Pikavoittoja ei ole tarkoitus hakea, eikä niitä tavoiteltu alun perinkään, sanoo Korhonen.

Moision taustalla kiinteistökauppa

Vuoden 2015 kesällä silloinen Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, siis nykyinen Essote, myi kaupungin ja Kinos Oy:n perustamalle kiinteistöyhtiölle Moision sairaala-alueen kiinteistöineen.
Yhtiö, jonka nimi on Porrassalmen Kehitys Oy, maksoi 22 hehtaarista ja kolmestatoista rakennuksesta 2,1 miljoonaa euroa. Kiinteistöillä on pinta-alaa noin 19 000 kerrosneliötä.

Yhtiö vuokrasi kiinteistöt takaisin sairaanhoitopiirille seitsemän vuoden vuokrasopimuksella. Vuokra-aika päättyy vuonna 2022.
Essotella on vuokralla sairaalan niin sanotut A- ja B-talot sekä kaupungin omistama vuodeosastokiinteistö. Essote muuttaa tiloista pois, kun keskustan vastaavat tilat valmistuvat keskustan sairaalakampaukselle.

Moision alueelle on kaavailtu hoivan, vapaa-ajan, terveyspalveluiden ja matkailun keskittymää, johon yhdistyy vakinaista- ja loma-asumista.
Korhosen mukaan alkuperäinen suunnitelma on periaatteessa voimassa, mutta hän myös sanoo, että hankkeessa on paljon tekijöitä.

— Alue sinänsä on hyvä ja siinä on oikeita elementtejä, on Saimaan rantaa, Kyyhkylä, golfia ja asuntomessualue, mutta yhtälö ei ole helppo.
— Alueelle on tavoiteltava valtakunnallista vetonaulaa. Nuo tekijät eivät siihen yksin riitä.

Porrassalmen Kehitys Oy maksoi 22 hehtaarista ja rakennuksista 2,1 miljoonaa euroa.

Alueen mahdollisuuksia on tutkittu

Myös esimerkiksi matkailun nostaminen alueella ”on taloudellisesti haastava tällä hetkellä” ja vaatisi usean yrittäjän yhteistyötä.
Hoivan ja terveyspalvelujen saaminen alueelle edellyttäisi useita toimijoita eikä vain yhtä yksikköä, eikä ”hoivaa voi rakentaa määräänsä enempää”.

Moisiossa ei ole yhtiön perustamisen jälkeen tapahtunut mitään, mutta Korhosen mukaan erilaista valmistelua on tehty.
— Olemme selvittäneet rakentamista, liikenneoloja ja kustannuksia. Master plan -suunnitelmia on tehty kaksi.

Korhonen ei kerro, mihin johtopäätöksiin on päädytty.
Hän sanoo, että mahdollisesti keväällä 2018 voisi olla tarjolla konsepti, jota voisi esitellä Mikkelin kaupungille ja aloittaa asemakaavoituksen valmistelun.

— Kymmenen vuotta sitten näkökulmat olivat varsin erilaisia. Ei rakennettu hoivaa, vaan liikekiinteistöjä.
— Nyt rakennetaan hotelleja ja vuokra-asuntoja, eikä tiedetä, mitä kymmenen vuoden aikavälillä tapahtuu. Moision hanke edellyttää tuon arvion tekemistä.

Kaupunki tuskastunut hitaaseen etenemiseen

Kaupunki ehti ennen Kinos Oy:n kanssa tehtyä kauppaa tutkia Moision aluetta jo vuosia.

Vuonna 2010 päätettiin kehittämissuunnitelmasta ja Pöyry CM Oy teki suunnitelman alueen muuttamisesta matkailu- ja vapaa-aikakäyttöön.
Moisiosta piti tulla Moisio-Kyyhkylä Resort -niminen matkailualue.
Pöyryn jälkeen Moisiota tutki kaksi konsulttiyhtiötä. Rakentamaan oli tarkoitus päästä ja projektin piti valmistua tänä vuonna.

Mikkeli on kehittämisyhtiö Porrassalmen Kehitys Oy:n vähemmistöosakas kymmenellä prosentilla. Loput omistaa Kinos Oy.
Kaupunginjohtaja Timo Halonen on Kehitys Oy:n hallituksen jäsen. Hän ei kommentoi tilannetta yhtiön puolesta, mutta kaupunginjohtajana sanoo, että Moisiossa kaupunki on halunnut nähdä nopeampaa etenemistä.
— Jotain olisi pitänyt tapahtua, mutta näyttää siltä, että ei ole polkua, jota edetä.

Kaupunki oli mukana kehittämisyhtiön perustamisessa, mutta Halonen muistuttaa, että jatko on kuulunut yhtiölle.
— Aika on ollut vaikea, mutta parempaa on nyt näkyvissä. Alue kaipaa rohkeita ideoita on suunta mikä tahansa.

Moisio lähti liikkeelle keskeisenä teemanaan matkailu. Halosen mukaan tämä linja ei näytä etenevän.
— Kaupunki on sitoutunut sovittuun aikatauluun. Muuta sanottavaa asiassa ei juuri ole. Jos Porrassalmen Kehitys Oy jotain tarjoaa, sitten neuvotellaan.

11.10.17 Ma Jenni Haukio odottavat lasta

Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio odottavat lasta

Tasavallan presidentin kanslia tiedottaa presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion odottavan lasta. Laskettu aika on helmikuussa 2018.
Niinistö ja Haukio kertovat odottaneensa ja toivoneensa lasta useita vuosia.

Tasavallan presidentin kanslia tiedottaa presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion odottavan lasta.

– Jos kaikki sujuu odotetusti, perheemme kasvaa helmikuussa 2018. Lasta on useiden vuosien ajan odotettu ja toivottu. Näihin vuosiin on lukeutunut monia vastoinkäymisiä. Siksi onnen ohella on raskauden alkuun sisältynyt herkkyyksiä, mutta nyt voimme asiasta kertoa, Niinistö ja Haukio kertovat tiedotteessa.

Kanslian mukaan kyseessä on yksityinen perheasia, eikä perheenlisäys tule vaikuttamaan presidentin työn hoitoon.

Sauli Niinistö ja Jenni Haukio avioituivat 3.1.2009. Tuleva lapsi on Haukiolle ensimmäinen ja Niinistölle kolmas.

15.9.17 Pe Mielenmaja

Mielenmaja muuttaa Moisioon, uudessa osoitteessa ensi maanantaista lähtien

Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden päivätoimintakeskus Mielenmaja muuttaa Mikkelissä.

Toiminta siirtyy maanantaista 18. syyskuuta alkaen Päämajankujalta Moisioon. Uudet tilat löytyvät Moisiontie 9:stä, B-rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta.

Päivätoimintakeskus on avoinna maanantaista torstaihin kello 8—15 ja perjantaisin 8—14. Asiakkailla on pääsy myös esimerkiksi käsityösaliin ja työpajaan sekä liikunta- ja kuntosalille ja uimahalliin.

Mielenmajaa pyörittää Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut eli Essote.

 

13.9.17 Ke Nyrkkeilijälle

Nyrkkeilijälle neljä vuotta vankeutta todistajan törkeästä pahoinpitelystä

Etelä-savon käräjäoikeus. Käräjäoikeus.

Etelä-Savon käräjäoikeus on tuominnut Seppo Rainer Olavi Hagertin, 26, neljäksi vuodeksi vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä.
Oikeus tuomitsi törkeästä pahoinpitelystä myös Juha Topias Rautiaisen, 29. Rautiaisen saama neljän vuoden ja kahden kuukauden vankeustuomio pitää sisällään rangaistuksen myös yhdestätoista pienemmästä rikoksesta.

Pahoinpitely tapahtui Mikkelissä helmikuussa 2017. Uhri oli todistajana aiemmassa rikosjutussa, jossa Rautiainen oli epäiltynä. Kaksikko kohtasi miehen pahoinpitelyiltana sattumalta ravintola Vaakunassa.
Rautiainen oli jo aiemmin pyytänyt puhelimitse miestä muuttamaan esitutkintakertomustaan. Hän pyysi samaa tapahtumailtana uudestaan ravintolan ulkopuolella, jolloin mies kieltäytyi.
Tämän jälkeen perässä saapunut Hagert löi uhria nyrkillä leukaan. Pahoinpitely jatkui Rautiaisen autossa Mannerheimintien varressa ja auton ulkopuolella.
Hagert löi uhria erittäin voimakkaasti nyrkillä muun muassa kasvoihin ja potki tätä pään ja ylävartalon alueelle.
Rautiainen osallistui pahoinpitelyyn pitämällä uhria kiinni ja kiskomalla tämän autosta.

Pahoinpitely aiheutti uhrille kivun ja säryn lisäksi muun muassa useita murtumia kasvojen luihin. Alaleuan avomurtuma vaati usean viikon mittaisen kiskotushoidon ja pehmeän ruokavalion.
Haastehakemuksessa mainittiin vammojen vaatineen myös leikkaushoitoa, mutta uhrin ilmoituksen mukaan tämä liittyi ainoastaan kyseiseen kiskotushoitoon.
Uhrille ei jäänyt pahoinpitelystä pysyviä vammoja.

Rautiaisen mukaan väkivaltaa ei ollut suunniteltu ja Hagertin lyönnit tulivat hänelle yllätyksenä. Hagert puolestaan myönsi lyömisen ja potkimisen, mutta hänen mukaansa teko johtui voimakkaan humalan aiheuttamasta päähänpistosta.
Käräjäoikeus piti kuitenkin selvänä, että teko oli toteutettu yhteisymmärryksessä, ja että sen motiivina oli kostaa uhrin aiempi todistajanlausunto.
Oikeus katsoi pahoinpitelyn törkeäksi muun muassa kostomotiivin vuoksi ja siksi, että Hagertilla ammattinyrkkeilijänä oli erityinen kyky voimakkaaseen väkivallan käyttöön. Pahoinpitelystä koituneet vammat olisivat myös potentiaalisesti voineet johtaa hengen menetykseen.
Teon hengenvaarallisuus ja kostotarkoitus vaikuttivat myös vankeustuomion pituuteen. Oikeuden mukaan ”missään yhteiskunnassa ei ole ole varaa väheksyä todistajiin kohdistuvaa uhkaa tai todistajiin kohdistuvia kostoja”.

Hagert vetosi rangaistuksen lieventämiseksi siihen, että hän menetti tapahtuman johdosta ammattinyrkkeilijälisenssinsä ja sen johdosta ammattinsa, ja että tapaus myös levisi yleisön tietoisuuteen vaikeuttaen hänen elämäänsä.
Oikeus kuitenkin katsoi, ettei asiassa ole rangaistusta alentavia lieventämis- tai kohtuullistamisperusteita.
Oikeus hylkäsi Hagertiin kohdistuneen syytteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta tai toissijaisesti laittomasta uhkauksesta. Oikeus ei pitänyt Hagertin poliisimieheen kohdistamaa uhkausta vakavasti otettavana.

Oikeus määräsi Hagertin ja Rautiaisen maksamaan pahoinpitelyn uhrille yhteensä 7 500 euroa korvauksia.
Hagertin ja Rautiaisen on myös korvattava Kansaneläkelaitokselle noin 1 100 euroa Kelan miehelle maksamista sairauspäivärahoista.
Oikeus määräsi molemmat tuomitut vangittavaksi ja passitettavaksi Mikkelin vankilaan.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

19.8.17 LaTurun puukotustapauksen

Turun puukotustapauksen uhrien määrä täsmentyi kymmeneen — uhrit näyttävät valikoituneen sattumanvaraisesti

 

Viranomaiset ovat täsmentäneet Turussa eilen tapahtuneen puukotuksen uhrilukua. Nuorehko mies ehti hyökätä kymmenen ihmisen kimppuun ennen kiinniottoa. Kaksi uhreista kuoli. Kaikki uhrit ovat aikuisia.

Puukotuksesta epäilty mies on ulkomaalaistaustainen. Kiinnioton yhteydessä poliisi ampui häntä reiteen ja mies on sairaalahoidossa. Poliisi kertoo olevansa suhteellisen varma hänen henkilöllisyydestään.

Ilta-Sanomien mukaan toinen kuolleista oli Jehovan todistajiin kuulunut nainen, joka oli jakamassa torilla esitteitä.

Poliisi on aloittanut yöllä silminnäkijöiden kuulustelut. Eilen illalla poliisi ilmoitti etsivänsä valkoista pakettiautoa, jonka epäiltiin liittyvän tapaukseen. Auto löytyi myöhemmin. Poliisi on tehnyt myös muita kiinniottoja.

Tekijän motiivista ei vielä ole tietoa. Puukotusta ei tutkita terroristisena tekona, mutta sitä ei ole suljettu poiskaan.

Turun tapahtumien vuoksi poliisi lisäsi eilen valmiuttaan ja partioiden määrää valtakunnallisesti.

Ex-mikkeliläinen Antti Pajatsalo näki, kun puukotettua talutettiin ambulanssiin: ”Itsekin olisi voinut sattua ihan hyvin paikalle”

HSYO Turku puukotus // Turun kauppatorin Yliopistonkadun ja Aurakadun kulma.

Mikkeliläislähtöinen Antti Pajatsalo työskentelee Turun kauppatorin laidalla. Hän kertoo, että perjantaiset puukotukset kaupungin keskustassa ovat aiheuttaneet paniikin sijaan ennen kaikkea hämmennystä.

Pajatsalo sanoo, että hänen työpaikaltaan näkee torille hyvin. Aivan työpaikan alapuolella katutasossa naista oli puukotettu.

— Työkaverini näki tapauksen, ja itse tulin siihen vähän myöhemmin paikalle katsomaan. Olkapäähän puukotettua ulkomaalaistaustaista naista talutettiin ambulanssiin.

Hänen mukaansa paikalla ei ole ollut paniikkia.

— Ei mitään paniikkia, ennemminkin ihmettelevä ja hämmentynyt ilmapiiri, että mitä täällä oikein tapahtuu. Tori on tyhjennetty ja täällä on paljon ambulansseja ja poliiseja. Vettä on alkanut sataa, ja ihmisiä liikkuu jonkin verran töistä kotia kohti, Pajatsalo avaa paikan päältä.

Iltapäivän tapahtumat ovat säikäyttäneet.

— On totta kai sellainen pelästynyt fiilis, vaikka toisaalta täällä on kaikki nyt aivan rauhallista. Hyvin outo olo on sen suhteen, että tällaista voi tapahtua. Puutorilla oli tapahtunut myös puukotus, ja mulla on siellä autohallissa auto. Kävelen tuosta päivittäin, ja itsekin olisi voinut sattua ihan hyvin paikalle, Pajatsalo kertoo.

Pajatsalo on Mikkelin seudun uusyrityskeskus Dynamon entinen toimitusjohtaja. Hän on kotoisin Mikkelin Otavasta.

Presidentti Niinistö Turun puukotuksista: ”Järkyttävä ja raukkamainen teko”

 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää Turun perjantaisia puukotuksia järkyttävänä ja raukkamaisena tekona. Hän kommentoi asiaa tiedotteella.

— Turun iskut ovat järkyttävä ja raukkamainen teko. Haluan kaikkien suomalaisten puolesta esittää syvimmät osanottoni uhreille, heidän omaisilleen ja läheisilleen, Niinistö sanoo.

Kaksi kuoli ja kuusi loukkaantui, kun ulkomaalaistaustainen, nuorehko mies hyökkäsi puukon kanssa ihmisten kimppuun Turussa perjantaina iltapäivällä.

— Silmittömän väkivallanteon motiivit ja taustat ovat vielä selvittämättä. Selvää kuitenkin on, että isku koskettaa syvästi meitä kaikkia. Viranomaiset ja valtiojohto tekevät kaikkensa, jotta jokainen suomalainen voi olla ja voi tuntea olevansa turvassa.

Poliisi pääsi tänään kuulustelemaan Turun puukotusten pääepäiltyä

Keskusrikospoliisin mukaan Turun perjantaisten puukotusten pääepäiltyä on kuulusteltu sunnuntaina. Krp kertoi asiasta pikaviestipalvelu Twitterissä.
Kuulustelujen sisältöä ei voida tutkinnallisista syistä kommentoida tässä vaiheessa, krp kertoo.
Puukotuksista epäiltyä esitetään maanantain puoleen päivään mennessä vangittavaksi Varsinais-Suomen käräjäoikeudelle.

 

Keskusrikospoliisi julkaisi sunnuntaina tiedotteen Turun puukotusten tutkinnan tilanteesta. Tiedotteen mukaan poliisi on tehnyt uusia kotietsintöjä muun muassa Turun Runosmäessä.

Poliisi on jatkanut neljän muun epäillyn kuulusteluja. He ovat poliisin mukaan olleet halukkaita selvittämään asioita.
Poliisi aikoo esittää pääepäiltyä vangittavaksi maanantaina Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

Neljän muun epäillyn osalta ei ole vielä ratkaistu, esitetäänko myös heitä vangittavaksi. Heidän osuutensa tapahtumiin on epäselvä, ja heidän asemansa rikoksesta epäiltyinä voi vielä muuttua.
Uusia kiinniottoja ei ole tehty.

Poliisi on kuullut myös silminnäkijöitä. Heidän kuulemisensa kestää vielä useita päiviä.
Puukotuksissa loukkaantuneiden uhrien tilassa ei ole poliisin tietojen mukaan tapahtunut merkittäviä muutoksia. Osaa heistä on päästy kuulemaan, mutta osan kohdalla poliisi odottaa terveydentilan paranemista.

Nuori mies puukotti perjantaina alkuillasta yhteensä kymmentä henkilöä. Kaksi uhria kuoli vammoihin. Poliisi pysäytti puukottajan ampumalla tätä alaruumiiseen.

Keskusrikospoliisi on pidättänyt pääepäillyn lisäksi neljä muuta marokkolaismiehen ja etsintäkuuluttanut viidennen. Poliisi tutkii tapausta terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina ja niiden yrityksinä.

Poliisi aikoo tiedottaa tutkinnasta seuraavan kerran maanantaina kello 12, ellei merkittävää uutta tiedotettavaa ilmaannu ennen sitä.

Turun puukotusten pääepäilty ja kolme muuta vangittiin

Poliisi järjesti sunnuntaiaamuna Turun keskustassa rekonstruktion, jossa puukotusten tapahtumat käytiin yksityiskohtaisesti läpi

Turun puukotuksista epäilty Abderrahman Mechkah, 18, on vangittu Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja murhan yrityksistä. Mies vangittiin todennäköisin syin epäiltynä.

Mechkahia epäillään kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.

Mechkah myönsi aiheuttaneensa kuolemat vangitsemisoikeudenkäynnissään. Hän ei myöntänyt varsinaista rikosnimikettä eli terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä murhia.

Mechkah on vielä sairaalahoidossa, joten häntä kuultiin oikeudenkäynnissä videoyhteyden välityksellä.

Poliisilla ei ole varmaa tietoa epäillyn oikeasta nimestä.

Tiistaina alkuiltapäivästä krp ilmoitti vapauttaneensa yhden epäillyistä, 24-vuotiaan miehen. Kolme muuta miestä vangittiin poliisin esityksen mukaisesti.

18-vuotiaan miehen rikosnimikkeet ovat samat kuin pääepäillyllä. Myös hänet vangittiin todennäköisin syin epäiltynä.

Kahden muun miehen osallisuudesta on heikompi näyttö eli heitä vaadittiin vangittaviksi syytä epäillä -perusteella. Oikeus myös vangitsi molemmat, 18- ja 28-vuotiaat miehet.

Poliisi ei ole toistaiseksi kertonut, mikä yhteys muilla marokkolaismiehillä oli tapahtumiin.

Tiistaina vangittavien miesten lisäksi yksi epäilty on etsintäkuulutettu kansainvälisesti.

27.7.17 To Vladimir Putinin vierailu

Putin saapui Savonlinnaan helikopterilla

Venäjän presidentin Vladimir Putinin kone on laskeutunut Savonlinnan lentokentälle. Aiemmista tiedoista poiketen Putin saapui Suomeen helikopterillä, eikä lentokoneella.

Putin siirtyy lentokentältä hotelli Punkaharjulle, jossa hänen on määrä tavata Suomen presidenttiSauli Niinistö.

Presidentit tapasivat hotelli Punkaharjun pihalla

Suomen presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat parhaillaan hotelli Punkaharjussa.

Niinistö otti Putinin vastaan hotelli Punkaharjun edustalla, jonka jälkeen he siirtyvät kaksinkeskeisiin keskusteluihin. Myöhemmin järjestetään lehdistötilaisuus, jossa presidentit kertovat keskusteluistaan.

Parvekkeen käyttörajoitus pelkkä suositus — tavoite oli turvata presidenttien siirtyminen turvallisesti

Itä-Suomen poliisi oli laittanut tiedotteen Linnankadun ja Aino Acktén Puistotien asukkaille asukkaille keskiviikkona, jossa pyydetään välttämään ikkunoiden aukaisua ja parvekkeella oleilua Venäjän presidentin vierailun aikana torstai-iltana.

Itä-Suomen poliisin viestintäjohtajan Minna Immosen mukaan kyseessä oli puhtaasti turvatoimi, jolla pyrittiin maksimoimaan presidenteille mahdollisimman turvallisen siirtymisen risteilylaivaan.

— Laitoimme tiedotteet muutamille kymmenille huoneistolle sataman puolella, jotta saamme turvattu presidenteille maksimaalisen turvallinen siirtyminen laivaan.

Immosen mukaan kyseessä on kuitenkin pelkkä suositus, eikä ikkunan aukaisusta tai parvekkeella olemisesta tule sanktiota.

— Kyseessä oli puhdas suositus, että alueen asukkaat ottaisivat tällaisen asian huomioon.

Koska presidenttien vierailun aikataulut venyivät, myös suositus oli pidempään voimassa, mitä tiedotettiin. Poliisi lupaakin kertoa heti, kun suositus on tarpeeton.

Presidentit siirtyivät Olavinlinnaan — ruokailun jälkeen vuorossa on oopperaa

Hanna Kosonen , Jan Strandholm ,Putin ja Sauli Niinistö

Presidentti Vladimir Putinin ja presidentti Sauli Niinistön vierailu on edennyt Olavinlinnaan.

Siellä presidenteillä oli vuorossa ensimmäiseksi ruokailu. Siellä heille tarjotaan paikallista lähiruokaa, ja tarjoiluun kuuluu muun muassa kalaa, sieniä ja kasveja sekä mansikoita.Palanpainikkeeksi on Mustan Virran panimon ja Waahdon paikallisia oluita.

Ruokailun jälkeen he siirtyvät seuraamaan Bolshoi-teatterin Jolanta-oopperaa.

Putin arvosteli USA:ta Punkaharjulla: ”On mahdotonta sietää loputtomiin häikäilemättömyyttä maatamme kohtaan” – Niinistö sanoi vastaan

Presidentti Sauli Niinistön ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tiedotustilaisuudessa nousivat esiin Yhdysvaltojen ja Venäjän alati kireämmät välit.
Kansainvälinen media kysyi, kaduttaako Putinia, että Donald Trump tuli valituksi Yhdysvaltojen presidentiksi. Kysyjä viittasi siihen, että Yhdysvalloissa ovat saaneet paljon huomiota tutkimukset Venäjän vaikuttamisesta Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin ja siihen, että Yhdysvaltojen edustajainhuone päätti kiristää Venäjän-vastaisia pakotteita.
— Ei ole meidän asiamme arvioida presidentti Trumpin toimintaa. Se on amerikkalaisten asia, Putin vastasi kysymykseen torstaina Savonlinnan Punkaharjulla.
Putin lisäsi, että on erittäin valitettavaa, että Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteet ovat huonontuneet tällä tavalla. Yhdysvaltojen kaavailemia uusia pakotteita hän piti perusteettomina. 
— Kuten tiedätte, me käyttäydymme pidättyväisesti, mutta tulee kohta, jolloin joudumme vastaamaan. On mahdotonta sietää loputtomasti häikäilemättömyyttä meidän maatamme vastaan, Putin totesi.
— Mutta mikä meidän vastauksemme olisi ja milloin se tulisi, se riippuu uusien pakotteiden lopullisesta tekstistä.
Tässä kohtaa presidentti Niinistö sanoi olevansa ”hieman eri mieltä”. Hän muistutti, että Yhdysvaltojen toimet perustuvat kyllä johonkin. 
— Taustalla ovat kai nämä epäilyt [Venäjän] vaalivaikuttamisesta.

Presidenteille kunnianosoituksia ennen oopperaa — näytös alkoi noin vartin myöhässä

Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Suomen presidentin Sauli Niinistön vierailun Savonlinnaan kruunasi Bolshoi-teatterin Jolanta-ooppera torstai-iltana.

Vierailu oli pitkin iltapäivää noin tunnin aikataulustaan myöhässä. Se ei kuitenkaan vaikuttanut juuri esityksen alkuun, sillä se käynnistyi noin 19.15 eli vartin aikataulusta jäljessä.

Presidenttien saapuessa katsomoon osoitti yleisö kunnioitustaan nousemalla seisomaan ja antamalla aplodeja. Lisäksi katsomossa oli Venäjän lippuja.

Presidentti Vladimir Putin lähetti tervehdyksen kaikille Suomen kansalaisille

Putin ja Niinistö Savonlinnassa. Hotelli Punkaharju 27.7.2017. Presidentti Niinistö ottaa presidentti Putinin vastaan hotellin edustalla.

Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin lähetti tiedotusvälineiden välityksellä terveisiä koko Suomen kansalle torstaina Hotelli Punkaharjussa pidetyssä lehdistötilaisuudessa. Putin ja Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö kävivät työvierailuunsa liittyvät kahdenkeskiset neuvottelut Punkaharjulla.

Presidentit poistuivat Olavinlinnasta hetkeä ennen puolta yötä — Työvierailu on päättynyt

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Suomen presidentti Sauli Niinistö poistuivat Olavinlinnasta juuri ennen puolta yötä torstaina. Presidenttien ohjelmassa oli torstai-iltana Jolanta-ooppera Savonlinnan oopperajuhlilla. Iltaan kuului myös päivällinen Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan oopperajuhlien johdon kanssa.

Presidenttien linnasta poistuminen oli ohjelmanumero, sillä Linnankatu ja muita lähikatuja suljettiin siksi aikaa, kun presidenttejä odotettiin. Putinin ja Niinistön autosaattueiden poistuttua Linnankadulta, oli Olavinlinnan seudulla runsaasti ihmisiä liikkeelle, kun tiesulut ja poliisivartiot purettiin,

Putinin ja Niinistön oopperailta sujui rauhallisesti — suuri määrä poliiseja valvomassa poistumista

Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Suomen presidentin Sauli Niinistön oopperailta Olavinlinnassa sujui rauhallisesti. Yleisö päästettiin heti Jolenta-oopperan päätyttyä ulos, ja poistuminen sujui rauhallisesti.

Kansa ohjattiin pois linnalta Martti Talvelan puistokatua pitkin, eikä Linnankadulle ole päästetty ketään.

Paikalla oli pelastuslaitoksen veneitä, poliisiveneitä sekä poliisien vesijettejä vesialueen puolella. Maan kamaralla oli huomattava määrä poliiseja valvomassa poistumista.

Linnankadun kulmauksessa oli mustia autoja ja sinisiä pakettiautoja, joten molemmat presidentit ovat ilmeisesti poistumassa paikalta autolla. Presidenttien ei odoteta yöpyvän alueella, mutta tarkkaa tietoa jatkosuunnitelmista ei ole tihkunut.

 

30.6.17 Pe Uusi kevyen liikenteen

Uusi kevyen liikenteen väylä vie kätevästi kohti Kenkäveroa

Loppusuoralla olevaan Viitostien perusparannukseen Mikkelissä sisältyy myös uusien kevyen liikenteen väylien rakentamista Ristiinantien varteen ja Kaihunlahden rantaan.
Viitostien Kaihun ramppien kummallekin puolelle on parhaillaan valmistumassa uusi kevyen liikenteen väylä, joka johtaa Kenkäveron suuntaan.

Uusi kevyen liikenteen väylä alkaa Ristiinantien itäpuolelta, Suntiolan alikulkukäytävän kohdalta. Reitti kulkee ajorampin ja Kaihunlahden rannan välistä ja siitä edelleen Viitostien suuntaisesti, pitkin Kaihunlahden pohjoisrantaa Kenkäveron suuntaan. Reitti on rakennettu lähelle veden pintaa, rantapenkereelle.
Reitiltä on yhteys Mikkelipuistoon ja Kaihulla kiertäville ulkoilureiteille. Uusi kevyen liikenteen väylä mahdollistaa esimerkiksi Kaihunlahden kiertämisen joko polkupyörällä tai kävellen.
Keskustan suunnasta on yhteys uudelle kevyen liikenteen väylälle. Väylä kulkee Viitostien pohjoispuolisen ajorampin reunaa myötäillen Postin terminaalin ohitse ja yhtyy uuden alikulkutunnelin jälkeen Kaihunlahden pohjoisrantaa pitkin kulkevaan kevyen liikenteen väylään.

Uusien reittien pohjatyöt tehtiin jo viime syksynä ja ne olivatkin jo talven aikana sangen runsaassa epävirallisessa käytössä. Nyt niiden viimeistelytyöt ovat käynnissä ja valmista luvataan viimeistään siihen hetkeen, kun asuntomessut heinäkuun puolivälissä alkavat.
— Parhaillaan väylille ajetaan rakennekerroksia. Tällä viikolla tehdään uuteen alikulkuväylään kiveykset ja sen jälkeen päästään päällystystöihin, kertoo Destian työmaapäällikkö Pekka Jaakkola.
Kaikki uudet kevyen liikenteen väylät saavat asfalttipinnoitteen. Niille tulee myös valaistus sekä Kaihunlahden vesistöpenkereen kohdalle suojakaiteet.

28.6.17 Ke Annikki Tähti on kuollut

Annikki Tähti on kuollut — Tähti lauloi Balladin Olavinlinnasta paikan päällä linnassa vuonna 2000

Rakastettu iskelmälaulaja menehtyi 87 vuoden iässä.
Pitkän uran tehnyt rakastettu laulaja Annikki Tähti on kuollut.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan Tähti menehtyi 19. kesäkuuta.

Viime joulukuussa 87 vuotta täyttänyt Tähti aloitti musiikkiuransa vuonna 1952, joten hän ehti luoda uraa ja esiintyä kaikkiaan kuudella vuosikymmenellä.

Tähden läpimurtolevytys oli Muistatko Monrepos’n -valssi vuodelta 1955 oli ensimmäinen kultaa myynyt levy Suomessa.

Tuolloin kultalevyjä myönsivät ääniteteollisuuden kattojärjestön sijaan levy-yhtiöt omille artisteilleen, mutta singleä myytiin kunnioitettavat yli 30 000 kappaletta.

Kappaleen säveltänyt Erik Lindström muisteli vuonna 2012 sen nousua aikansa hitiksi.

– Se teksti oli minulla pianon päällä noin vuoden. Luin sitä ja hissun kissun alkoi päähän tulla jotain.

Laulu oli alun perin tarkoitettu vain täytekappaleeksi Tähden Pieni sydän -singlen b-puolelle. Täytekappale nousi kuitenkin suosikiksi.

– Jonain päivänä se myi tuhat kappaletta. Firmassa joita levyjä prässättiin, tehtiin töitä kolmessa vuorossa.

Myöhemmin kappaleen ovat levyttäneet muun muassa Olavi Virta ja Tapani Kansa.

Annikki Tähden suurimpia hittejä olivat myös Kuningaskobra, Pieni sydän ja Balladi Olavinlinnasta.

Viimeisen paluunsa Tähti teki 2000-luvun alussa, kun hänen Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä -elokuvassa laulamansa Muistatko Monrepos’n tavoitti uutta yleisöä.

Laulaja keikkaili vielä 2000-luvun alkupuolella. Toukokuussa 2008 Tähti sai aivoinfarktin, ja vetäytyi sen jälkeen julkisuudesta.

– Olen ollut jo pitkään kotona, poikani on omaishoitajani. Joudun käyttämään edelleen rollaattoria, mutta muuten kaikki on hyvin. Jumppaharjoituksia olen jo tehnyt ilman rollaattoria, Tähti kertoi Ilta-Sanomien haastattelussa joulukuussa 2009 voinnistaan.

Hän oli aiemmin naimisissa orkesterinjohtaja Pentti Tiensuun kanssa. Tähdellä on yksi poika, Jukka Tiensuu. Vuonna 2009 poika toimi Tähden omaishoitajana.

Tuolloin Tähti vielä suunnitteli mahdollista paluuta keikkalavoille – mikäli terveys olisi antanut myöten. Hän oli kiitollinen siitä, että oli elossa.

– Tosiasiat pitää laittaa naaman eteen ja odottaa parempaa aikaa. En rupea ikävöimään mitään, odottelen vain paranemista

– Täytyy laittaa kädet ristiin ja kiittää. Minähän kykenen edelleen liikkumaan rollaattorilla ja käymään jumpassakin. Mutta keikalle en lähde ennen kuin kävelen omin jaloin, Tähti tuumasi tuolloin.