11.1.18 To Hovioikeus korotti

Hovioikeus korotti ammattinyrkkeilijän törkeästä pahoinpitelystä saamaa vankeusrangaistusta

Itä-Suomen hovioikeuden mielestä nyrkkeilijän aiemmat väkivaltarikokset osoittavat erityistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. Pahoinpitely tapahtui Mikkelissä helmikuussa 2017.

Hovioikeus antoi ratkaisunsa tänään torstaina.
Hovioikeus antoi ratkaisunsa tänään torstaina.

Itä-Suomen hovioikeus on korottanut ammattinyrkkeilijänä tunnetun Olavi Hagertin, 26, rangaistusta.

Etelä-Savon käräjäoikeus tuomitsi Seppo Rainer Olavi Hagertin syyskuussa neljäksi vuodeksi vankeuteen Mikkelissä helmikuussa 2017 tapahtuneesta törkeästä pahoinpitelystä. Hovioikeuden mielestä oikea rangaistus on neljä vuotta ja kolme kuukautta vankeutta.

Käräjäoikeuden tuomiosta valittivat hovioikeuteen niin Hagert kuin samasta rikoksesta vankeuteen tuomittu Juha Topias Rautiainen, 30.

Hagertin mukaan hän ei esimerkiksi pahoinpidellyt uhria kaikilla niillä tavoilla, joista käräjäoikeus hänet tuomitsi. Lisäksi rikosta ei hänen mielestään tehty erityisen raa’alla tai julmalla tavalla, eikä sitä siksi voida pitää törkeänä pahoinpitelynä.

Myös Rautiainen vaati rangaistuksensa alentamista lukuisin eri perustein. Rautiaisen neljän vuoden ja kahden kuukauden tuomio piti sisällään joukon muitakin rikoksia.

Syyttäjä teki hovioikeuteen vastavalituksen ja vaati Hagertin rangaistuksen korottamista. Hänen mukaansa Hagert pitäisi tuomita myös virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta tai laittomasta uhkauksesta. Syyttäjän mukaan Hagertin aikaisempi rikollisuus on peruste korottaa rangaistusta.

Uhri oli todistajana aiemmassa rikosjutussa

Hovioikeuden mukaan uhrin kertomus tapahtumien kulusta on uskottava, eikä vähäisillä poikkeamilla käräjäoikeudessa kerrottuun ole merkitystä. Se ei nähnyt syytä muuttaa käräjäoikeuden ratkaisua syyksilukemisen osalta.

Rangaistuksen kovuudessa on kuitenkin hovioikeuden mielestä otettava huomioon Hagertin aikaisemmat väkivaltarikokset vuodesta 2011 lähtien ja niistä tuomitut vankeusrangaistukset.

Lisäksi Hagert on nyrkkeillyt ammatikseen, minkä johdosta häneltä voidaan edellyttää erityistä pidättyväisyyttä olla käyttämättä taitojaan ammattinsa ulkopuolella.

Hovioikeuden mielestä Hagertin aiemmat väkivaltarikokset osoittavat erityistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä, minkä takia rangaistusta on syytä koventaa.

Rautiaisen rangaistus pysyi hovissa ennallaan. Hovioikeus antoi ratkaisunsa tänään torstaina.

Hagertin ja Rautiaisen pahoinpitelyn uhri oli todistajana aiemmassa rikosjutussa, jossa Rautiainen oli epäiltynä.

3.1.18 Ke Viadia avasi

Viadia avasi ovensa Moisiossa — ruoka-avussa auttanut Matti Latvala ryhtyi vapaaehtoiseksi aivoinfarktin jälkeen: ”Tuntui tyhjältä”

Mikkelin Viadian ruoka-apu ja kirpputori avasivat ovensa Essoten vuokraamissa tiloissa Moisiossa tiistaina. Aktiivinen vapaaehtoinen Matti Latvala, 53, kokee vapaaehtoistyön rikastaneen hänen eläkepäiviään.

Vesa Vuorela

Matti Latvala sai kymmenisen vuotta sitten sydänperäisen aivoinfarktin. — Sen jälkeen jouduin eläkkeelle. Vapaaehtoistyö Mikkelin Viadiassa merkitsee minulle paljon.

Matti Latvala sai kymmenisen vuotta sitten sydänperäisen aivoinfarktin. — Sen jälkeen jouduin eläkkeelle. Vapaaehtoistyö Mikkelin Viadiassa merkitsee minulle paljon.

Mikkelin Viadia avasi ruoka-avun ja kirppiksen tiistaina Moisiossa, Essoten entisen apuvälineyksikön tiloissa. Vuoden ensimmäisessä ruoka-avussa kävi noin 80 asiakasta.

Juhlapyhien jälkeen 13 kaupan lahjoittamaa hävikkiruokaa riittää hyvin jakoon.
Viadian ruokajako muutti vuoden lopussa vauhdilla Karkialammelta Moisioon, jotta muutos aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa asiakkaille.

— Täällä on vielä kaaos päällä, ja kahvio aukeaa vasta ensi viikolla, mutta ruokaa saatiin tänään (tiistaina) jakoon, kertoi Viadian päiväkeskuksen ohjaaja Kati Räty.

”Kun jouduin eläkkeelle, tuntui tyhjältä”

Matti Latvala, 53, on tehnyt kahden vuoden verran tiiviisti vapaaehtoistyötä Viadian ruokajaossa.

— Oli vanhemman tyttäreni synttärit. Olin menossa jääkaapille, kun yhtäkkiä silmissä pimeni. Sain ihan yllättäen sydänperäisen aivoinfarktin ja jouduin eläkkeelle.

Latvala oli tehnyt uraa ATK-tukihenkilönä.

— Kun jouduin eläkkeelle, tuntui tyhjältä. Vapaaehtoistyö on rikastanut elämääni. Täällä tapaa erilaisia ihmisiä ja voi keskustella. Koen, että käytän eläkkeellä oloani nyt hyvään tarkoitukseen.

Latvala ei voi kuitenkaan enää tehdä raskasta työtä.

— Väsyn helposti, joten yritän ottaa kevyesti.

Tilattu 10 000 kiloa EU-ruokaa keväälle

Syrjäytymisen ehkäisemiseen keinoja kehittävän Etsivä-hankkeen projektipäällikön Vesa Nyrhisen mukaan Mikkelin Viadia muutti entistä halvemman vuokran perässä. Viadia maksaa Essotelle kuukaudessa 1500 euroa vuokraa.

Nyrhinen arvioi, että muut ruokajakoon liittyvät kustannukset ovat kuukaudessa noin 2000 euroa. Viadia maksaa kulut kirpputorilta ja kuormalavojen myynnistä saaduilla tuotoilla.

Moision tilat ovat pienemmät kuin Karkialammella, mutta bussiyhteydet pelaavat Moisioon paremmin.

— Tila on järkevämpi EU:n ruokaa-apua ajatellen, sillä sitä varten on erillinen säilytystila. Olemme tilanneet keväälle 10 000 kiloa ruokaa ja syksylle saman verran. Tilattu määrä saattaa riittää ehkä vain viiteen jakokertaan.

Nyrhinen arvioi joutuvansa tilaamaan Viadian kattojärjestön keskusvarastosta lisää EU-ruokaa Mikkeliin. Loppuvuonna lahjoitetun ruoan määrä vähentyi, koska kauppojen ilta-aletunti on vähentänyt hävikkiruoan määrää.

Vesa Vuorela

Mikkeliläinen Klaus Lindeman on ollut noin 3,5 vuotta mukana jakamassa Mikkelin Viadian ruoka-apua. Lindeman sanoo olleensa toiminnassa niin vapaaehtoisena kuin kuntouttavan työtoiminnan kautta. Lindeman löysi ruoka-aputoiminnan vapaakirkon kautta. Hän oli tiistaina kuljettamassa kauppojen ylijäämäruokaa Viadian uusiin tiloihin. Juhlapyhien jälkeen sitä riitti runsaasti.

Mikkeliläinen Klaus Lindeman on ollut noin 3,5 vuotta mukana jakamassa Mikkelin Viadian ruoka-apua. Lindeman sanoo olleensa toiminnassa niin vapaaehtoisena kuin kuntouttavan työtoiminnan kautta. Lindeman löysi ruoka-aputoiminnan vapaakirkon kautta. Hän oli tiistaina kuljettamassa kauppojen ylijäämäruokaa Viadian uusiin tiloihin. Juhlapyhien jälkeen sitä riitti runsaasti.

— Viimeksi kun meillä oli EU-ruokaa, sitä meni 350 kassia per jakokerta. Kassit painoivat noin 7—8 kiloa. Tuolloin meillä ei kuitenkaan ollut kauppojen ylijäämäruokaa jaossa.

Suomen Vapaakirkko ja Viadia ovat EU:n vähävaraisten avun toimenpideohjelman kumppanuusorganisaatioita.

”Ihminen tarvitaan edelleen tiskin taakse”

Viadialla ja Essotella on kumppanuussopimus, jossa Viadia on luvannut tarjota kuntouttavaa työtoimintaa. Näin Essote maksaa kahden Viadian ohjaajan palkat.

Nyt vuoden alussa alkoi Euroopan sosiaalirahaston ESR:n rahoittama Etsivä-hanke Essoten ja Savonlinnan kaupungin alueella. Nyrhisen mukaan tarkoitus on tarjota ruokajonon lisäksi entistä enemmän palveluja.

Vesa Vuorela

Arja Kalliokoski (oikealla) on ollut elokuusta lähtien oppisopimuksella Mikkelin Viadian kirppiksellä. Kalliokoski ja päiväkeskuksen ohjaaja Kati Räty toteavat, että Moisiossa kirpputorin tila on pienempi kuin Karkialammella.

Arja Kalliokoski (oikealla) on ollut elokuusta lähtien oppisopimuksella Mikkelin Viadian kirppiksellä. Kalliokoski ja päiväkeskuksen ohjaaja Kati Räty toteavat, että Moisiossa kirpputorin tila on pienempi kuin Karkialammella.

— Kaikki järjestöt voisivat toimia yhdessä ”sosiaalisessa tavaratalossa”. Sote-palvelut ovat yhä sähköisemmässä muodossa, mutta kaikki meistä eivät osaa käyttää sähköisiä palveluita. Ihminen tarvitaan edelleen tiskin taakse, Nyrhinen sanoo.

— Suurin osa asiakkaistamme on eläkeläisiä, joiden rahat eivät vain riitä.

28.12.17 To VAHVAA OLUTTA

Vahvaa olutta, siideriä ja lonkeroa saa ruokakaupasta jo uudenvuodenpäivänä, lupaavat kauppiaat — suosituimmaksi tuotteeksi nousee perinteinen suomalainen juoma

Ensiksi hyllyyn tulevat suomalaisten suosikkimerkkien vahvemmat versiot. Vähittäiskauppa on varautunut vuodenvaihteen lakiuudistukseen jo viime kesästä saakka.

Mikkeliläiset saavat vahvoja oluita, long drink-juomia ja siidereitä kaupasta heti uudenvuodenpäivänä. Näin lupaavat sekä S-ryhmä että Kesko. Kauppaketjut ovat valmistautuneet lakimuutoksen voimaantuloon viime kesästä lähtien. Hyllypaikat on jo varattu uusille tuotteille ja juomia saadaan varastoon tämän viikon lopussa.

Lakimuutos sallii enintään 5,5-prosenttisten alkoholijuomien myymisen vähittäiskaupoissa. Osuuskauppa Suur-Savon marketkaupan päällikkö Iiro Siponen sanoo, että ensin tulevat myyntiin suosituimpien merkkien vahvemmat versiot kaikissa juomaryhmissä.
— Prismoissa valikoima on laajempi kuin S-Marketeissa, kuten tähänkin saakka. Torstaina saimme vahvistuksen siitä, että panimot saavat toimittaa tuotteet kauppojen varastoihin jo ennen vuodenvaihdetta. Valikoimaa kasvatetaan niin, että loppiaiseksi tarjolla on jo koko sortimentti, sanoo Siponen.

Toivon mukaan saamme matkustajatuontia vähenemään tällä keinolla.

Mikkelin K-Citymarketin kauppias Marko Miettinen näkee laajentuvan juomatarjonnan ensisijaisesti mahdollisuutena parempaan asiakaspalveluun.
— Kehitämme valikoimaa maltillisesti. Aluksi myyntiin tulee valikoima kotimaisten valmistajien vakiotuotteita. Jatkossa kuuntelemme, mitä asiakkaat haluavat, sanoo Miettinen.

Vahvempien alkoholijuomien tulo myyntiin luo myös kasvuodotuksia juomamyynnille. Miettisen mukaan sitä odotellaan Mikkelinkin Citymarketissa.
— Myynnissä tulee varmasti jonkin verran siirtymää keskiolutvahvuisista juomista vahvempiin. Mutta kyllä kokonaismyyntikin lisääntyy. Toivon mukaan saamme matkustajatuontia vähenemään tällä keinolla ja verotuloja jäämään enemmän kotimaahan, Miettinen sanoo.
S-ryhmässäkin arvioidaan myynnin kasvavan jonkin verran.
— Määriä ja summia on kuitenkin vaikea arvioida. Uskon, että suurin lainmuutoksen aiheuttama siirtymä tulee olemaan matkustajatuonnista Suomessa tapahtuvaan myyntiin, Siponen kommentoi.

Siponen ja Miettinen ovat samaa mieltä siitä, mikä tulee olemaan jatkossa vähittäiskauppojen myydyin juomatuote.
— Se on ilman muuta perinteinen, harmaa lonkero, sanovat kauppamiehet.

 

3.12.17 Su Leena Kaskela

MTV: Uutisankkuri Leena Kaskela on kuollut

 

Uutisankkuri Leena Kaskela on kuollut, kertoo MTV(siirryt toiseen palveluun). Hän kuoli pitkäaikaiseen vakavaan sairauteen Helsingissä myöhään lauantaina.

Kymmenen uutisten ankkurina vuonna 1981 aloittanut Kaskela jäi MTV:ltä eläkkeelle marraskuussa 2004. Hän olisi täyttänyt joulupäivänä 78 vuotta.

MTV:n uutistoimituksessa muistellaan Kaskelaa ankkurina, joka kertoi uutiset lämpimällä otteella.

– Niihin uutisiin, jotka olivat raskaita ja ikäviä kerrottavia, hän pystyi luomaan empaattisen otteen, jolloin katsojalle välittyi erittäin hienosti asia ja kärki, kertoo vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila MTV:n verkkosivuilla.

Kaskela voitti urallaan viisi parhaan naisesiintyjän Telvis-patsasta. Toissa vuonna hän sai Kultaisen Venlan elämäntyöstään.

 

10.11.17 Pe Viitostien

Viitostien Mikkelin kohdan remontti on nyt valmis — Rakennustyöt jatkuvat Juvalle päin ensi vuonna

Viimeiset työt saatiin tehtyä syys- ja lokakuussa.

Viitostien työmaa hiljenee nyt Mikkelissä.

Viitostien Mikkelin kohdan remontti on nyt valmis, tiedottaa Liikennevirasto.

Viimeiset pienet päällystys- ja viimeistelytyöt työmaalla tehtiin syys- ja lokakuussa.

Parannustöiden kokonaisuus oli mittava. Hankkeessa rakennettiin kymmenen uutta siltaa ja parannettiin viisi nykyistä siltaa.

Kolme eritasoliittymää uudistettiin ja ajorata muutettiin kaksiajorataiseksi noin neljän kilometrin matkalta.

Pohjavesisuojauksia rakennettiin noin 2 kilometrin matkalla yhteensä 3,7 hehtaaria ja melusuojauksia 5,5 kilometriä.

Myös Ristiinantietä kunnostettiin.

Seuraavaksi Viitostien kehittämistoimet jatkuvat Juvan suuntaan. Mikkeli–Juva-hankkeen rakennustyöt alkavat vuonna 2018. Tieosuuden on suunniteltu valmistuvan vuoteen 2021 mennessä.

10.11.17 Pe Moision sairaalan

90-vuotiaan Moision sairaalan pitkät jäähyväiset — Sairaala muuttaa vuonna 2022 Mielentaloon Mikkelin keskustaan

Moision kansainvälistäkin tunnustusta saaneen sairaalamuseon kohtalo on avoin.

 

Moision psykiatrinen sairaala viettää tällä viikolla 90-vuotispäiväänsä. Satavuotisjuhlia ei olekaan luvassa, koska Moision sairaalan on määrä muuttaa vuonna 2022 keskussairaalan yhteyteen. Sairaalamuseossa yleisö pääsee tutustumaan psykiatrisen hoidon historiaan. Pitkän työuran Moisiossa tehnyt Alpo Manninen on yksi museota hoitavista vapaaehtoisista.

Moision sairaalan tulevan muutto Mikkelin keskussairaalan yhteyteen rinnastuu johtajaylilääkäri Timo Liukkosen mukaan sairaalan rakentamiseen 90 vuotta sitten.
— Uuden erikoissairaalan saaminen oli aikoinaan merkittävä edistysaskel psykiatriselle hoidolle. Tuleva sijainti mahdollistaa entistä paremmin yhteistyön muiden lääketieteen alojen kanssa.

Moision ja keskussairaalan välillä tarvitaan tänä päivänä paljon taksiliikennettä potilaiden kulkiessa hoidoissa ja tutkimuksissa eri yksiköissä.

Ainoastaan harvat potilaat tarvitsevat enää pitkiä hoitoaikoja. – Timo Liukkonen

Uudet tilat on myös suunnitellaan nykyaikaisia hoitotapoja varten.

Psykiatrisen sairaalaan sijoittaminen osaksi muuta sairaalaa alkaa olla yleisin käytäntö.
— Sitä suositellaan, ja sen hyödyt ovat tutkimusten mukaan kiistattomat.

Mielenterveyden ongelmat rinnastetaan tänä päivinä muihin terveysongelmiin, mutta Moision sairaalan perustamisen aikoihin asenteet olivat jyrkästi erilaiset.

Sijoituspaikaksi valittiin ajan tavan mukaan syrjäinen paikka. Vuosikymmenien aikana syrjäisyys on lieventynyt, kun kaupunki on kasvanut kohti Moisioita.

Vuonna 1927 Moision sairaala otettiin käyttöön sadalla potilaspaikalla. Suurimmillaan potilasmäärä on käynyt yli 500:n, mutta nykyisin asiakkaita on noin 60.

Painopiste mielenterveystyössä onkin siirtynyt vahvasti avohoitoon.
— Sairaalajaksoilla keskimääräinen hoitoaika on 23 vuorokautta. Ainoastaan harvat potilaat tarvitsevat enää pitkiä hoitoaikoja, Liukkonen kertoo.

Avohoito on ykkösvaihtoehto, mutta Liukkosen mukaan sairaalapaikkoja tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Hoitopaikkojen määrä pysynee 60:ssa myös keskussairaalaan muuton jälkeen. Mitoitus perustuu alueen väestömäärään.

Mikkelissä hoidetaan myös Pieksämäen seudun laitospaikkaa tarvitsevat mielenterveyspotilaat. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosterin potilaita on vajaalla kymmenellä sairaansijalla.

Moisiossa vuonna 1968 hoitajana aloittanut Alpo Manninen muistaa ajan, jolloin laitospainotteisuutta alettiin purkaa 1980- ja 90-luvuilla.

Mari Koukkula

Moision sairaala vihitiin käyttöönsä 12.11.1927. Sairaala oli suunniteltu 100 potilaalle. Useasti laajennetussa sairaalassa oli enimmillään yli 500 potilasta. Nyt potilaspaikkoja on 60.

Moision sairaala vihitiin käyttöönsä 12.11.1927. Sairaala oli suunniteltu 100 potilaalle. Useasti laajennetussa sairaalassa oli enimmillään yli 500 potilasta. Nyt potilaspaikkoja on 60.

Potilaat siirtyivät enimmäkseen entisiin asuinkuntiinsa. Mannisen mukaan henkilökuntaa huolestutti silloin, onko kunnissa tarpeeksi tukea tarjolla.

Manninen teki kuntiin siirtyneiden potilaiden voinnista tutkimuksen heti muutoksen jälkeen ja uudelleen kymmenen vuotta myöhemmin.
— Entiset potilaat olivat elämäänsä suhteellisen tyytyväisiä.

Yhdeksän vuotta sitten eläkkeelle ylihoitajan työstä jäänyt Manninen seuraa alan kehitystä edelleen aktiivisesti. Hän osallistuu vapaaehtoisena Moision sairaalamuseon hoitamiseen. Kansainvälistä tunnustustakin saaneen museon kohtalo on avoin.

Vapaaehtoiset toivovat, että museo voisi jatkaa aidossa ympäristössään Moisiossa myös sen jälkeen, kun sairaala on sieltä muuttanut vuonna 2020.

Sairaalan A-rakennuksessa sijaitseva museo on avoinna yleisölle 90-vuotisjuhlan merkeissä perjantaina 10.11. kello 10—12.

 

9.11.17 To Savoset muuttaa

Monipalvelukeskus Savoset muuttaa Rantakylään

Kiinteistökehitysyhtiö Naistinki Oy ostaa Mikkelin kaupungilta tilat Teknikontieltä ja vuokraa ne Savosetille.

Monipalvelukeskus Savoset muuttaa Lähemäeltä Työkeskuksenkadulta näihin Rantakylän Teknikontien tiloihin. Muutto tapahtuu näillä näkymin kesällä 2018.

Vaalijalan kuntayhtymän Mikkelissä toimiva monipalvelukeskus Savoset muuttaa Rantakylään Teknikontielle.
Savoset joutuu muuttamaan nykyisistä Työkeskuksenkadun kiinteistöstään, sillä Mikkelin kaupunki myy rakennuksen tontteineen Lidl Suomi Ky:lle. Lidl valmistelee uuden päivittäistavarakaupan perustamista Työkeskuksenkadulle.

Teknikontiellä Savosetin tulevissa tiloissa toimii nykyisin kaupungin oma tilakeskus, joka puolestaan joutuu siirtymään muualle. Tilakeskuksen johdon mukaan sen omista tilaratkaisuista päätetään aikanaan.

Savosetin järjestelyt tehdään niin, että Mikkelin kiinteistökehitysyhtiö Naistinki Oy ostaa emokaupungilta Teknikontie 1:n tilat ja vuokraa ne kuntayhtymälle Savosetin käyttöön.

Naistinki tekee rakennuksissa muutostyöt Savosetin tarpeita ajatellen.
Teknikontiellä on ollut tilakeskuksen käytössä päärakennus ja piharakennus sekä kylmävarasto.
Samalla tontilla on myös päiväkoti, joka pysyy kaupungin omistuksessa ja jatkaa toimintaansa edelleen.

Vaalijalan kuntayhtymän hallitus hyväksyi keskiviikkona kuntayhtymän ja Naistingin välisen aiesopimuksen.
Savoset, joka tänä vuonna täyttää 40 vuotta, on toiminut Työkeskuksenkadulla vuodesta 1988. Toimitilamuutos koskee noin sataa asiakasta ja 12 työntekijää.

Muuton ajankohta ei ole lopullisesti varmistunut. Monipalvelukeskuksen johtaja Jenni Rytkönen toivoo, että muutto voitaisiin toteuttaa kesällä 2018.
— Teknikontien tilat on katsottu ja muutossuunnittelu aloitettu. Tällaisen palvelukeskuksen muutto ei ole ihan pieni juttu.
Uudet tilat ovat hieman Työkeskuksenkadun tiloja suuremmat.  Vaihtoehtoja katsastettiin useita. Rytkösen mukaan ratkaisu tyydyttää työkeskusta.
— Muutto mahdollistaa uusien toimintojen kehittämisen. Tarkoitus on myös lisätä yhteistyötä yksityisen sektorin yritysten kanssa.

Savoset tarjoaa kuntoutus- ja valmennuspalveluja muun muassa osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille sekä tai muutoin työtoiminnan tarpeessa oleville.

Keskus tekee yrityksille ja yksityisille asiakkaille itse tuotettuja palveluja, esimerkiksi autopesua ja puhdistusta sekä alihankintana tuotannollista työtä. Työpalvelua voi olla myös asiakaskohteissa, muun muassa kiinteistönhoidossa.

8.11.17 Ke Apuvälineyksikkö

Essoten apuvälineyksikkö muuttaa Moisiosta Kirjalaan

Essoten apuvälineyksikkö muuttaa Mikkelissä Moision sairaalan alueelta Kirjalaan osoitteeseen Yrittäjänkatu 20.

Apuvälineyksikkö aloittaa uudessa paikassa torstaina 16.11. Muuton vuoksi yksikkö on suljettuna 13.–15.11.

Apuvälineyksikkö toimittaa apuvälineitä koko Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän alueelle.

Muutossa yksikkö saa käyttöönsä ajanmukaisemmat tilat. Myös palvelun saavutettavuus paranee.

Apuvälineyksikön henkilöstö työskentelee samoissa tiloissa kotihoidon ja kotikuntoutuksen kanssa, jotka tarvitsevat apuvälineitä asiakkailleen.

Uusissa tiloissa työskentelee kaikkiaan noin sata Essoten työntekijää. Myöhemmin sinne muuttaa myös hoitotarvikejakelu.

Apuvälineyksikön aukioloajat pysyvät muuton jälkeen entisellään. Yksikkö on auki maanantaisin ja torstaisin klo 8–12, tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 8–16 ja perjantaisin klo 8–15.

03.11.17 Pe Lidl

Lidl suunnittelee kolmatta myymälää Mikkeliin — Liike on tulossa Lähemäelle Juvantien varteen

Lidl Suomi Ky:n uusi myymälä sijoittuu Työkeskuksenkadun päähän yritystontille. Mikkelin kaupunki puolestaan myy Lidlille viereisen monipalvelukeskus Savosetin tontin, jonka Lidl käyttää pysäköintialueena. Savoset muuttaa Mikkelissä muihin tiloihin.

Lidl Suomi Ky valmistelee uuden vähittäiskaupan perustamista Mikkeliin.
Yhtiön kolmas myymälä on tulossa Vanhan Juvantien ja Tuppuralankadun risteyksen tuntumaan Työkeskuksenkadulle.
Samalla risteysalueella vastapäätä Työkeskuksenkatua sijaitsee muun muassa K-Raudan Mikkelin liikekiinteistö.

Lidlin uuden liikkeen hankkeeseen liittyy kiinteistökauppoja. jotka osaksi ovat kesken.
Liikekiinteistö on tulossa Työkeskuksenkadun päässä olevalle Casemet-yhtiön tontille. Kauppaliikkeen pysäköintialue puolestaan on tarkoitus sijoittaa Juvantien varressa olevan Savoset-työkeskuksen kiinteistön paikalle.

Lidlin toimitusjohtaja Lauri Sipponen sanoo, että pitkällä aikavälillä Mikkeliin voi mahtua kolmas Lidl-myymälä.

-Neuvottelemme parhaillaan Mikkelin kaupungin kanssa Lähemäellä Työkeskuksenkadulla sijaitsevasta tontista. Neuvottelut ovat tällä hetkellä vielä kesken.

Sipposen mukaan tässä vaiheessa hankkeesta ei ole enempää kerrottavaa.

 

Lidl ostaa parkkialuetta rakennusoikeuden hinnalla

Savosetin tontista ja rakennuksesta Lidl neuvottelee kiinteistökauppaa Mikkelin kaupungin kanssa.
Kaupunki on myymässä kiinteistön Lidlille. Kauppahinta on 900 000 euroa. Kaupunginhallitus käsittelee kauppaa ensi maanantaina.

Työkeskuksenkadun Casemetin kiinteistöstä Lidl on tehnyt ehdollisen kaupan.
Tämä tonttialue ei riitä kauppaliikkeen tarpeisiin yksin, vaan Lidl tarvitsee lisää tonttimaata. Lisämaan osa on Savosetin kiinteistö, jonka Mikkeli myy Lidlille.
Savosetin tontti, 3 870 neliötä, on asemakaavassa toimitilarakennusten korttelialuetta.

Kiinteistön hinta muodostuu Savoset-kiinteistön tasearvosta, joka on 600 000 euroa, ja tontin rakennusoikeuden arvosta, joka on 300 000 euroa.
Käytännössä siis Lidl ostaa Mikkelin kaupungilta maata pysäköintialueeksi rakennusoikeuden hinnalla. Käypä arvo perustuu kaupungin teettämään kiinteistöarvioon.

Savoset muuttaa muualle Mikkelissä

Kaupungin ja Lidlin neuvotteluissa on sovittu, että Lidl ostaa kiinteistön purettavaksi.
Koko paketti tietää sitä, että Vaalijalan kuntayhtymän monipalvelukeskus Mikkelin Savoset joutuu muuttamaan muualle.
Savosetilla on kaupungin kanssa voimassa olevassa vuokrasopimuksessa 12 kuukauden irtisanomisaika.

Kaupunki ja Lidl Suomi Ky tekevät kiinteistökaupasta ensiksi esisopimuksen. Lopullinen kauppa on tehtävä 14 kuukauden kuluessa esisopimuksen allekirjoittamisesta.

Kaupunki ja Savoset ovat hakeneet yhdessä korvaavia tiloja palvelukeskukselle.
Tekninen johtaja Jouni Riihelä sanoo, että kaupungin omista nykyisistä tiloista on saatavissa tilat Savosetille.
Riihelän mukaan tilat on itse asiassa jo katsottu. Toistaiseksi kaupunki ja Savoset ovat sopineet, että uusien tilojen paikkaa ei vielä kerrota julkisuuteen. Uudisrakentamisesta ei kuitenkaan ole kyse, vaan Savoset sijoittuu olemassa oleviin tiloihin.

Lidl avasi liikkeen Mikkelissä vuoden alussa

Lidlin myymälät ovat Mikkelissä Urpolassa Setrikadulla ja Rantakylässä Karikontiellä.
Uusin myymälä, Rantakylän myymälä, avattiin kuluvan vuoden alussa.

25.10.17 To Puolustusvoimien

Juna ja Puolustusvoimien ajoneuvo törmäsivät armeijan harjoituksessa Raaseporissa — neljä kuolonuhria

Tasoristeysonnettomuudessa on kuollut neljä; kolme varusmiestä sekä yksi junan matkustaja, kertoo Helsingin Sanomat.

Juna ja Puolustusvoimien ajoneuvo ovat törmänneet kello 8 aikaan aamulla Raaseporissa, kertoo Helsingin Sanomat. Törmäyksessä ollut juna oli VR:n kiskobussivuoro Karjaalta Hankoon.

Tasoristeysnnettomuudessa on kuollut neljä ihmistä, joista kolme varusmiehiä ja yksi kiskobussissa ollut matkustaja.

Lisäksi turmassa on loukkaantunut vakavasti neljä henkilöä, jotka kuljetettiin Töölön sairaalaan Helsinkiin. Seitsemän lievemmin loukkaantunutta on viety Raaseporin sairaalaan Tammisaareen.

Tasoristeyksessä ei ollut puomeja eikä valo-ohjausta. Pelastuslaitoksen mukaan turman aikaan satoi lunta ja tie oli sohjoinen.

— Onnettomuusajoneuvo kuuluu Uudenmaan prikaatille, komentaja, kommodori Arvi Tavaila kertoo.

— Valtaosa onnettomuudessa olleista kuuluu pioneerikomppaniaan.

Tavailan mukaan käynnissä oli harjoitus, jossa oli mukana varusmiehiä ja kantahenkilökuntaa.

Turma-autoa kuljettanut varusmies selvisi onnettomuudesta hengissä mutta loukkaantui vakavasti. Poliisi epäilee häntä rikoksesta.

Mahdollisia rikosnimikkeitä ovat liikenneturvallisuuden vaarantaminen tai törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen.

Junan kuljettaja luuli ajoneuvon pysähtyvän, autoa ajanutta varusmiestä epäillään rikoksesta — Tämä Raaseporin onnettomuudesta tiedetään

Puolustusvoimien ajoneuvo törmäsi kiskobussiin Raaseporissa torstaiaamuna noin kello 8.

Törmäyksessä kuoli kolme varusmiestä ja yksi junan matkustaja. 11 ihmistä loukkaantui, heistä neljä vakavasti.

Loukkaantuneita kuljetettiin sairaalahoitoon Helsinkiin Töölön sairaalaan sekä Raaseporin sairaalaan. Heidän tilansa oli puolilta päivin vakaa.

Onnettomuus tapahtui vartioimattomassa tasoristeyksessä. Puolustusvoimien ajoneuvo oli matkalla Syndalenin ampuma-alueelle Hankoon.

Uudenmaan prikaatin esikuntapäällikkö Jörgen Engroos kertoi viranomaisten tiedotustilaisuudessa, että ajoneuvo oli tulossa Leksvallin suunnasta tarkoituksenaan kääntyä Hankoon vievälle päätielle, kun se törmäsi Karjaalta Hankoon matkalla olleen junan kanssa.

Kuljettajana ollutta varusmiestä epäillään rikoksesta

Autoa ajanutta varusmiestä epäillään vähintään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä kuoleman- ja vammantuottamuksista. Sekä poliisi että Onnettomuustutkintakeskus tutkivat tapahtunutta.

Kiskobussi kulki onnettomuushetkellä tiettävästi yli sataa kilometriä tunnissa. Kiskobussin kuljettaja kertoi poliisin alustavassa puhuttelussa, että hän havaitsi auton ja luuli sen pysähtyvän, koska se ajoi hiljaista vauhtia.

— Käsitykseni mukaan juna alkoi jarruttaa, mutta en tiedä, ehtikö sen vauhti hiljentyä yhtään ennen törmäystä, tutkinnanjohtaja, komisario Ilkka Kantola kertoo Helsingin Sanomien mukaan.

Sää oli onnettomuushetkellä erittäin huono, ja tie oli sohjoinen aamun lumisateen vuoksi. Poliisi tiedottaa onnettomuudesta seuraavan kerran perjantaina aamupäivällä.

16.10.17 Ma Moisio

Moisio ei ihan heti muutu matkailualueeksi

Kiinteistösijoittajan ja Mikkelin yhteinen yhtiö kehittelee Moision aluetta kymmenen vuoden aikajänteellä. Toimintamallia ehkä esitellään ensi keväänä. Mikkeliä harmittaa ison alueen suunnitelmien hidas eteneminen.

Moision sairaalan päärakennukset ovat kuntayhtymä Essoten käytössä näillä näkymin vuoteen 2022. Kolmisen vuotta sitten liikkeelle pantu kehittämishanke kaavaili Moisiosta matkailun, hoivan ja asumisen aluetta.

Hiljaiseloa viettänyt Mikkelin kaupungin ja kiinteistösijoitusyhtiö Kinos Property Investment Oy:n yhteinen hanke Mikkelin Moision sairaalan alueen kehittämisestä ei näytä lähivuosinakaan etenevän.

Yhtiö on vuokrannut Moision sairaalan tilat sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle Essotelle, joka toimii sairaalakiinteistössä vielä lähivuodet. Jatkosta ei ole käytännössä linjauksia.

Kinos Oy:n toimitusjohtaja Arto Korhonen sanoo, että alueen kehittämisen aikaväli liikkuu kymmenen vuoden tienoilla.
— Kyse on pitkän tähtäimen hankkeesta. Pikavoittoja ei ole tarkoitus hakea, eikä niitä tavoiteltu alun perinkään, sanoo Korhonen.

Moision taustalla kiinteistökauppa

Vuoden 2015 kesällä silloinen Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, siis nykyinen Essote, myi kaupungin ja Kinos Oy:n perustamalle kiinteistöyhtiölle Moision sairaala-alueen kiinteistöineen.
Yhtiö, jonka nimi on Porrassalmen Kehitys Oy, maksoi 22 hehtaarista ja kolmestatoista rakennuksesta 2,1 miljoonaa euroa. Kiinteistöillä on pinta-alaa noin 19 000 kerrosneliötä.

Yhtiö vuokrasi kiinteistöt takaisin sairaanhoitopiirille seitsemän vuoden vuokrasopimuksella. Vuokra-aika päättyy vuonna 2022.
Essotella on vuokralla sairaalan niin sanotut A- ja B-talot sekä kaupungin omistama vuodeosastokiinteistö. Essote muuttaa tiloista pois, kun keskustan vastaavat tilat valmistuvat keskustan sairaalakampaukselle.

Moision alueelle on kaavailtu hoivan, vapaa-ajan, terveyspalveluiden ja matkailun keskittymää, johon yhdistyy vakinaista- ja loma-asumista.
Korhosen mukaan alkuperäinen suunnitelma on periaatteessa voimassa, mutta hän myös sanoo, että hankkeessa on paljon tekijöitä.

— Alue sinänsä on hyvä ja siinä on oikeita elementtejä, on Saimaan rantaa, Kyyhkylä, golfia ja asuntomessualue, mutta yhtälö ei ole helppo.
— Alueelle on tavoiteltava valtakunnallista vetonaulaa. Nuo tekijät eivät siihen yksin riitä.

Porrassalmen Kehitys Oy maksoi 22 hehtaarista ja rakennuksista 2,1 miljoonaa euroa.

Alueen mahdollisuuksia on tutkittu

Myös esimerkiksi matkailun nostaminen alueella ”on taloudellisesti haastava tällä hetkellä” ja vaatisi usean yrittäjän yhteistyötä.
Hoivan ja terveyspalvelujen saaminen alueelle edellyttäisi useita toimijoita eikä vain yhtä yksikköä, eikä ”hoivaa voi rakentaa määräänsä enempää”.

Moisiossa ei ole yhtiön perustamisen jälkeen tapahtunut mitään, mutta Korhosen mukaan erilaista valmistelua on tehty.
— Olemme selvittäneet rakentamista, liikenneoloja ja kustannuksia. Master plan -suunnitelmia on tehty kaksi.

Korhonen ei kerro, mihin johtopäätöksiin on päädytty.
Hän sanoo, että mahdollisesti keväällä 2018 voisi olla tarjolla konsepti, jota voisi esitellä Mikkelin kaupungille ja aloittaa asemakaavoituksen valmistelun.

— Kymmenen vuotta sitten näkökulmat olivat varsin erilaisia. Ei rakennettu hoivaa, vaan liikekiinteistöjä.
— Nyt rakennetaan hotelleja ja vuokra-asuntoja, eikä tiedetä, mitä kymmenen vuoden aikavälillä tapahtuu. Moision hanke edellyttää tuon arvion tekemistä.

Kaupunki tuskastunut hitaaseen etenemiseen

Kaupunki ehti ennen Kinos Oy:n kanssa tehtyä kauppaa tutkia Moision aluetta jo vuosia.

Vuonna 2010 päätettiin kehittämissuunnitelmasta ja Pöyry CM Oy teki suunnitelman alueen muuttamisesta matkailu- ja vapaa-aikakäyttöön.
Moisiosta piti tulla Moisio-Kyyhkylä Resort -niminen matkailualue.
Pöyryn jälkeen Moisiota tutki kaksi konsulttiyhtiötä. Rakentamaan oli tarkoitus päästä ja projektin piti valmistua tänä vuonna.

Mikkeli on kehittämisyhtiö Porrassalmen Kehitys Oy:n vähemmistöosakas kymmenellä prosentilla. Loput omistaa Kinos Oy.
Kaupunginjohtaja Timo Halonen on Kehitys Oy:n hallituksen jäsen. Hän ei kommentoi tilannetta yhtiön puolesta, mutta kaupunginjohtajana sanoo, että Moisiossa kaupunki on halunnut nähdä nopeampaa etenemistä.
— Jotain olisi pitänyt tapahtua, mutta näyttää siltä, että ei ole polkua, jota edetä.

Kaupunki oli mukana kehittämisyhtiön perustamisessa, mutta Halonen muistuttaa, että jatko on kuulunut yhtiölle.
— Aika on ollut vaikea, mutta parempaa on nyt näkyvissä. Alue kaipaa rohkeita ideoita on suunta mikä tahansa.

Moisio lähti liikkeelle keskeisenä teemanaan matkailu. Halosen mukaan tämä linja ei näytä etenevän.
— Kaupunki on sitoutunut sovittuun aikatauluun. Muuta sanottavaa asiassa ei juuri ole. Jos Porrassalmen Kehitys Oy jotain tarjoaa, sitten neuvotellaan.

11.10.17 Ma Jenni Haukio odottavat lasta

Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio odottavat lasta

Tasavallan presidentin kanslia tiedottaa presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion odottavan lasta. Laskettu aika on helmikuussa 2018.
Niinistö ja Haukio kertovat odottaneensa ja toivoneensa lasta useita vuosia.

Tasavallan presidentin kanslia tiedottaa presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion odottavan lasta.

– Jos kaikki sujuu odotetusti, perheemme kasvaa helmikuussa 2018. Lasta on useiden vuosien ajan odotettu ja toivottu. Näihin vuosiin on lukeutunut monia vastoinkäymisiä. Siksi onnen ohella on raskauden alkuun sisältynyt herkkyyksiä, mutta nyt voimme asiasta kertoa, Niinistö ja Haukio kertovat tiedotteessa.

Kanslian mukaan kyseessä on yksityinen perheasia, eikä perheenlisäys tule vaikuttamaan presidentin työn hoitoon.

Sauli Niinistö ja Jenni Haukio avioituivat 3.1.2009. Tuleva lapsi on Haukiolle ensimmäinen ja Niinistölle kolmas.

15.9.17 Pe Mielenmaja

Mielenmaja muuttaa Moisioon, uudessa osoitteessa ensi maanantaista lähtien

Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden päivätoimintakeskus Mielenmaja muuttaa Mikkelissä.

Toiminta siirtyy maanantaista 18. syyskuuta alkaen Päämajankujalta Moisioon. Uudet tilat löytyvät Moisiontie 9:stä, B-rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta.

Päivätoimintakeskus on avoinna maanantaista torstaihin kello 8—15 ja perjantaisin 8—14. Asiakkailla on pääsy myös esimerkiksi käsityösaliin ja työpajaan sekä liikunta- ja kuntosalille ja uimahalliin.

Mielenmajaa pyörittää Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut eli Essote.

 

13.9.17 Ke Nyrkkeilijälle

Nyrkkeilijälle neljä vuotta vankeutta todistajan törkeästä pahoinpitelystä

Etelä-savon käräjäoikeus. Käräjäoikeus.

Etelä-Savon käräjäoikeus on tuominnut Seppo Rainer Olavi Hagertin, 26, neljäksi vuodeksi vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä.
Oikeus tuomitsi törkeästä pahoinpitelystä myös Juha Topias Rautiaisen, 29. Rautiaisen saama neljän vuoden ja kahden kuukauden vankeustuomio pitää sisällään rangaistuksen myös yhdestätoista pienemmästä rikoksesta.

Pahoinpitely tapahtui Mikkelissä helmikuussa 2017. Uhri oli todistajana aiemmassa rikosjutussa, jossa Rautiainen oli epäiltynä. Kaksikko kohtasi miehen pahoinpitelyiltana sattumalta ravintola Vaakunassa.
Rautiainen oli jo aiemmin pyytänyt puhelimitse miestä muuttamaan esitutkintakertomustaan. Hän pyysi samaa tapahtumailtana uudestaan ravintolan ulkopuolella, jolloin mies kieltäytyi.
Tämän jälkeen perässä saapunut Hagert löi uhria nyrkillä leukaan. Pahoinpitely jatkui Rautiaisen autossa Mannerheimintien varressa ja auton ulkopuolella.
Hagert löi uhria erittäin voimakkaasti nyrkillä muun muassa kasvoihin ja potki tätä pään ja ylävartalon alueelle.
Rautiainen osallistui pahoinpitelyyn pitämällä uhria kiinni ja kiskomalla tämän autosta.

Pahoinpitely aiheutti uhrille kivun ja säryn lisäksi muun muassa useita murtumia kasvojen luihin. Alaleuan avomurtuma vaati usean viikon mittaisen kiskotushoidon ja pehmeän ruokavalion.
Haastehakemuksessa mainittiin vammojen vaatineen myös leikkaushoitoa, mutta uhrin ilmoituksen mukaan tämä liittyi ainoastaan kyseiseen kiskotushoitoon.
Uhrille ei jäänyt pahoinpitelystä pysyviä vammoja.

Rautiaisen mukaan väkivaltaa ei ollut suunniteltu ja Hagertin lyönnit tulivat hänelle yllätyksenä. Hagert puolestaan myönsi lyömisen ja potkimisen, mutta hänen mukaansa teko johtui voimakkaan humalan aiheuttamasta päähänpistosta.
Käräjäoikeus piti kuitenkin selvänä, että teko oli toteutettu yhteisymmärryksessä, ja että sen motiivina oli kostaa uhrin aiempi todistajanlausunto.
Oikeus katsoi pahoinpitelyn törkeäksi muun muassa kostomotiivin vuoksi ja siksi, että Hagertilla ammattinyrkkeilijänä oli erityinen kyky voimakkaaseen väkivallan käyttöön. Pahoinpitelystä koituneet vammat olisivat myös potentiaalisesti voineet johtaa hengen menetykseen.
Teon hengenvaarallisuus ja kostotarkoitus vaikuttivat myös vankeustuomion pituuteen. Oikeuden mukaan ”missään yhteiskunnassa ei ole ole varaa väheksyä todistajiin kohdistuvaa uhkaa tai todistajiin kohdistuvia kostoja”.

Hagert vetosi rangaistuksen lieventämiseksi siihen, että hän menetti tapahtuman johdosta ammattinyrkkeilijälisenssinsä ja sen johdosta ammattinsa, ja että tapaus myös levisi yleisön tietoisuuteen vaikeuttaen hänen elämäänsä.
Oikeus kuitenkin katsoi, ettei asiassa ole rangaistusta alentavia lieventämis- tai kohtuullistamisperusteita.
Oikeus hylkäsi Hagertiin kohdistuneen syytteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta tai toissijaisesti laittomasta uhkauksesta. Oikeus ei pitänyt Hagertin poliisimieheen kohdistamaa uhkausta vakavasti otettavana.

Oikeus määräsi Hagertin ja Rautiaisen maksamaan pahoinpitelyn uhrille yhteensä 7 500 euroa korvauksia.
Hagertin ja Rautiaisen on myös korvattava Kansaneläkelaitokselle noin 1 100 euroa Kelan miehelle maksamista sairauspäivärahoista.
Oikeus määräsi molemmat tuomitut vangittavaksi ja passitettavaksi Mikkelin vankilaan.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.