3.3.18 La Viitostien parantaminen

Viitostien parantaminen alkaa pian — Töissä parhaimmillaan 100 rakentajaa

Louhetta ei tarvitse ajaa kaukaa, mutta sivummalla riittää reippaasti työmaaliikennettä.

Risto Hämäläinen

Puut on kohta korjattu, vaikka Riku Mikkonen joutui hitsaamaan moton puomia kuntoon Viitostien työmaalla Särkämäisen kohdalla

Puut on kohta korjattu, vaikka Riku Mikkonen joutui hitsaamaan moton puomia kuntoon Viitostien työmaalla Särkämäisen kohdalla

Melko tarkkaan kuukauden kuluttua Mikkelin ja Juvan välisessä valtatieremontissa otetaan käyttöön kaivurit ja trotyyli.

— Kun pääsiäisen mämmit ja pashat on syöty, niin urakka alkaa 3. huhtikuuta, sanoo Destian projektijohtaja Harri Korhonen.

Tammikuussa aloitettu, metsäkoneurakoitsijoiden tekemä puuston raivaus tielinjalla on sujunut ennakoidussa aikataulussa, ja tierakentajat pääsevät kohta töihin. Ne alkavat harkitusta kohdasta:
— Tulevan Huuhanahon eritasoliittymän lähistöllä on 1,4 miljoonaa kuutiota kalliota, josta saadaan paljon louhetta tiepohjaksi.

Hanke on muidenkin kallioleikkausten ansiosta melko omavarainen. Tarvittavaa kiviainesta ei tarvitse kuljettaa kaukaa.

Mikkelin Tuppuralan ja Juvan Nuutilanmäen välinen noin 23 kilometrin tielinjaus kulkee pääosin metsien keskellä uudessa maastokäytävässä. Hankkeella on vaikutusta kymmeniin maanomistajiin.

Vaikka uutta tietä tehdään pääosin nykyisen Viitostien pohjoispuolella, valtatien autoilijat huomaavat rakentamisen. Esimerkiksi kaupungin päässä on odotettavissa 50 kilometrin tuntirajoituksia syksyllä.

— Rakentaminen vaikuttaa elämiseen ja olemiseen sekä jonkin verran myös liikenteeseen nykyisellä Viitostiellä. Matkanteko hidastuu, mutta kyse on yksittäisistä minuuteista, sanoo projektipäällikkö Harri Liikanen Liikennevirastosta.

Eniten työmaaliikennettä näkee paikallisteillä ja yksityisteillä. Rakentajan on tehtävä sopimus yksityisteiden käytöstä tienhoitokuntien kanssa.

18153737.jpg

Rakentaja ja rakennuttaja kehottavat varovaisuuteen ja malttiin. Ne muistuttavat, että jo nyt raivattava tielinjaus on ollut rakennustyömaata ja kulku väylällä kiellettyä.
Mikkelin ja Juvan väliä korjataan 121 miljoonalla eurolla. Destia voitti Tuppuralan ja Nuutilanmäen välisen rakentamisurakan.

Tuppuralan ja Nuutilanmäen välinen osuus tehdään kolmessa lohkossa. Visulahden paikkeilla työt alkavat alkukesällä. Kakkoslohkoksi luetulla metsäisellä osuudella massojen arvioidaan olevan pääosin liikuteltu keväällä 2019, ja tällöin uusi linjaus olisi valmis. Kolmas osuus käsittää välin Särkämäisen kioskilta Nuutilanmäkeen, jossa tietä tehdään nykyisen tien varteen.

Rakentajat suunnittelevat ajoa yöaikaan

Rakentajilla olisi halu ajaa kiveä ja maata dumppereilla tarpeen mukaan yötä myöten. Melulupa on käsittelyssä. Hankkeen esittelytilaisuudessa Siiskosen leipomolla keskiviikkoiltana heräsi epäilyjä, että rauha saattaa häiriintyä.

Risto Hämäläinen

Viitostien rakennushankkeen asukastilaisuus täytti Siiskosen leipomon kievarin keskiviikkona. Harri Korhonen Destialta esitteli hankkeen vaiheet.

Viitostien rakennushankkeen asukastilaisuus täytti Siiskosen leipomon kievarin keskiviikkona. Harri Korhonen Destialta esitteli hankkeen vaiheet.

Joka tapauksessa uudella tien on tarkoitus valmistua kesällä 2020 ja viimeisten päällystysten 2021. Satasen nopeutta välillä ajetaan runsaan kahden vuoden kuluttua.

Pääurakoitsija Destialta lohkeaa aliurakoita myös muille rakentajille. Miten paljon paikalliset niitä saavat, se ratkeaa erillisissä kilpailutuksissa.
Projektijohtaja Harri Korhonen arvioi alkuvaiheessa hankkeen työmaavahvuuden nousevan suurimmillaan noin 100 työntekijään.

Toimisto tehdään kievarin luo

Destialla on omaa väkeä kohteessa noin 20 henkilön verran. Muun muassa louhinnasta ja valaistuksesta vastaavat Destian omat yksiköt.
Iso urakka houkuttelee yleensä aliurakoitsijoita kautta maan, ja EU:n vapaa liikkuvuus merkitsee sitä, että työmaalla todennäköisesti nähdään myös ulkomaalaista osaamista. Liikennevirasto laskee aikanaan alueelliset työllistämisvaikutukset.

Tierakentajat tuovat mukanaan majoituksen ja ravinnon kysyntää.
Destian oma hermokeskus sijoittuu tässä hankkeessa Punaisen piipun kievarin luokse, jonne yhtiö pystyttää parakeista pienen toimistokylän.

25.2.18 Su HOPEAA

Pärmäkoski taisteli onnekasta hopeaa! Björgenin ylivoimainen vauhti nosti hänet kaikkien aikojen mestariksi

Marit Björgen otti uransa yhdeksännen olympiavoiton. Krista Pärmäkoski hiihti kolmannen henkilökohtaisen olympiamitalinsa.

Krista Pärmäkoski

Krista Pärmäkoski nappasi Pyeongchangin olympialaisten päätöslajista, 30 kilometrin perinteiseltä kisojen kolmannen mitalinsa ja otti hopeaa kahden pronssin kumppaniksi.

Edellinen kolme henkilökohtaista olympiamitalia samoista kisoista ottanut suomalainen on Marja-Liisa Kirvesniemi, joka hiihti kolmeen voittoon Sarajevon kisoissa 1984. Silloin hän kilpaili tyttönimellään Hämäläinen.

Kisan voittoon hiihti täysin ylivoimaisella esityksellä norjalainen Marit Björgen. Kultamitali nostaa hänet ohi Ole-Einar Björndalenin ja Björn Dählien yhdeksään olympiavoittoon. Yksikään urheilija ei ole pystynyt haalimaan enemmän ykkössijoja talvikisoissa. Yhteensä 16 mitalia tekee hänestä olympiahistorian toiseksi menestyneimmän naisen, kesäkisat mukaan luettuna.

Björgen piti tahtia alusta alkaen ja 7,5 kilometrin kohdalla kärkiryhmässä oli jäljellä enää noin 12 hiihtäjää. Kun kisa oli edennyt 10 kilometriin vauhdista olivat pudonneet kaikki ja pisimpään mukana sinnitellyt ruotsalainen Charlotte Kalla sai peräänsä Pärmäkosken, Kerttu Niskasen ja itävaltalaisen Teresa Stadloberin.

Kallan pudottua 15 kilometrin jälkeen, Stadlober teki oman ratkaisunsa ja jätti suomalaiskaksikon. Itävaltalainen teki kuitenkin 20 kilometrin jälkeen todellisen emämunauksen: hän kaarsi väärälle ladulle, menetti valtavasti aikaa ja putosi kokonaan mitalitaistelusta. Näin Pärmäkoski pääsi ilmaiseksi kisan kakkospaikalle.

Niskanen hyytyi ja takana vaanineet norjalainen Ingvild Flugstad Östberg sekä ruotsalainen Stina Nilsson onnistuivat ottamaan hänet kiinni. Suksen vaihdossa 22,5 kilometrissä Östberg ja Nilsson jatkoivat karkuun, kun Niskanen vaihtoi suksia eikä tämä enää päässyt mukaan pronssitaisteluun.

Pärmäkoski sen sijaan onnistui repimään eron takaa-ajokaksikkoon sellaiseksi, että hän hiihti suksenvaihdon jälkeen karkuun ja hopealle.

Pronssista käytiin ankara loppusuorankamppailu Östbergin ja Nilssonin välillä. Nilsson onnistuitasatyöntötaistelussa runnomaan kolmanneksi ennen norjalaista.

Kerttu Niskanen taisteli Charlotte Kallan kanssa viitossijasta, mutta ruotsalainen oli lopulta seitsemän sadasosaa häntä nopeampi.

Epäonninen Teresa Stadlober oli kilpailun yhdeksäs.

Kisan muista suomalaisista Johanna Matintalo tuli maaliin sijalla 18. Aino-Kaisa Saarinen kumarsi loppusuoralla yleisölle ja tuli kyynelehtien sijalle 20.

30 kilometriä (p)

1) Marit Björgen NOR 40.40,4
2) Krista Pärmäkoski FIN +1.49,5
3) Stina Nilsson SWE +1.58,9

4) Ingvild Flugstad Östberg NOR +2.00,4
5) Charlotte Kalla SWE +2.57,2
6) Kerttu Niskanen FIN +2.57,2
7) Jessica Diggins USA +3.37,2
8) Heidi Weng NOR +4.07,9
9) Teresa Stadlober AUT +4.14,1
10) Masako Ishida JPN +4.20,8

18) Johanna Matintalo FIN +6.40,6

20) Aino-Kaisa Saarinen FIN +8.14,6

23.2.18 La Olympiakultaa

Olympiakultaa! Iivo Niskanen voitti miesten 50 kilometrin hiihdon

AOP/Antonio Bat

Olympiakultaa! Iivo Niskanen voitti miesten 50 kilometrin hiihdon

Suomen Iivo Niskanen käytti elämänsä tilaisuuden ja voitti olympiakultaa lauantaina 50 kilometrin hiihdossa.

Niskanen karkasi viimeisellä kilometrillä Venäjän olympiajoukkueen Aleksander Bolšunovilta. Pronssille hiihti niin ikään Venäjän olympiajoukkuetta edustava Andrey Larkov.

Pyeongchangissa hiihdettiin Niskaselle sopivalla perinteisellä tyylillä, mutta neljän vuoden päästä sivakoidaan vapaalla.

Kilpailu alkoi kello 7. Se kisattiin yhteislähdöllä. Kilpailun aikana oli mahdollisuus vaihtaa suksia kaksi kertaa.

— Kun lumi on likaista, suksi menee hitaaksi. Suksenvaihto tuo yhden mahdollisuuden taktikointiin, Niskanen sanoi torstaina.

Niskanen voitti viime talvena Lahden MM-kisoissa 15 kilometrin perinteisen kilpailun, joka kilpailtiin väliaikalähdöillä. Vuoden 2014 Sotšin olympialaissa Niskanen voitti sprinttiviestin (p) kultaa yhdessä Sami Jauhojärven kanssa.

26-vuotiaan Niskasen lisäksi suomalaisista mukana ovat Ristomatti HakolaMatti Heikkinen ja Perttu Hyvärinen.

3.2.18 La Vauva on syntynyt

Vauva on syntynyt – Sauli Niinistö ja Jenni Haukio saivat pojan

Sekä äiti että vauva voivat hyvin, kertoo synnytyksessä mukana ollut presidentti.

Presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio saivat pojan perjantaina. Niinistön virkaanastujaisia vietettiin torstaina.

Presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukio ovat saaneet terveen poikavauvan, kertoo tasavallan presidentin kanslia. Sekä äiti että vauva voivat hyvin, kertoo synnytyksessä mukana ollut presidentti.

Vauva syntyi hieman ennen iltakahdeksaa Helsingin Naistenklinikalla.

Presidenttipari kiittää kansalaisia onnitteluista, joita he ovat saaneet jo ennen lapsen syntymää.

Lapsi on Niinistön kolmas ja Haukion ensimmäinen. Presidentillä on aiemmasta avioliitostaan kaksi aikuista poikaa. Haukio ja Niinistö avioituivat vuonna 2009. Niinistön ensimmäinen avioliitto päättyi puolison kuolemaan liikenneonnettomuudessa vuonna 1995.

Niinistö valittiin tammikuun lopulla toiselle presidenttikaudelle ylivoimaisesti jo ensimmäisellä kierroksella. Niinistö toisti tuoreeltaan valintansa jälkeen, että vauvan isyys ei vaikuta presidentin tehtävien hoitoon, vaikka koti- ja perhetilanne muuttuvatkin.

– Vuorokaudessa on paljon tunteja ja viikossa päiviä. Uskon, että normaalin perheen tapaan selviämme.

Presidentillä on luottoa työn ja perheen yhdistämiseen

Presidentti ei pysty pitämään ainakaan pitkää isyyslomaa. Niinistö arveli joulukuussa Ylen presidentin kyselytunnilla, että jos hänet valitaan toiselle presidenttikaudelle, voidaan töitä ja tapaamisia rytmittää niin, että perheelle jää aikaa.

– Eletään normaalia elämää, johon kuuluu lapsenhoito.

Samassa yhteydessä presidentti arvioi myös ”toisen kierroksen” isyyttään.

– Minullahan on kaksi poikaa, jotka nyt ovat jo hyvin varttuneita. Tämä on varmasti tietyllä tavalla toisenlainen kokemus, koska tässä iässä isänä ehkä malttaa mielensä vähän paremmin ja saattaa olla hidasliikkeisempi. Siinä on aina se etu, että ehtii miettiä matkalla.

Kampanja-avauksensa yhteydessä itsenäisyyspäivän jälkeen presidentti puolestaan totesi, ettei usko ongelmia syntyvän vaativan työn ja jälkikasvusta huolehtimisen välillä.

– Kyllä meillä on paljon ihmisiä, joilla on paljon kiireitä ja kasvattavat samalla lapsia ja huolehtivat perheestään.

STT:n taannoisessa presidenttiehdokashaastattelussa Niinistö uskoi pärjäävänsä vanhoilla opeillaan lastenhoidossa.

– Kaikki ei ole vanhentunut, oppi meinaan. Kyllä minä uskon, että siihen sitten aika sujuvasti solahtaa mukaan.

Presidenttiparillekin kuuluu Kelan äitiyspakkaus. Joulukuussa Niinistö nauratti vaalitilaisuuden yleisöä kertomalla, että pakkauksessa oli ”kaikenlaista”.

– Ja iso laatikko, yllättävän iso.

Raskaudesta uutisoitiin syksyllä

Presidentin kanslia tiedotti Haukion raskaudesta lokakuussa.

– Kerromme ilouutisen. Jos kaikki sujuu odotetusti, perheemme kasvaa helmikuussa 2018. Lasta on useiden vuosien ajan odotettu ja toivottu.

Tiedotteessa kerrottiin niin ikään, että lapsitoiveita ovat kohdanneet monet vastoinkäymiset.

– Siksi onnen ohella on raskauden alkuun sisältynyt herkkyyksiä.

Niinistö täyttää elokuussa 70 vuotta, ja Turun kirjamessujen ohjelmapäällikkönä työskentelevä Haukio on 40-vuotias. Pariskunnalla on suurta suosiota nauttiva bostoninterrieri Lennu, joka päästettiin vaalikaranteenista isännän uudelleenvalinnan jälkeen.

Pikkuvauva Mäntyniemessä

Istuvalla presidentillä ei ole ollut aiemmin pikkulasta. Edellisen presidentinTarja Halosen tytär Anna oli täysi-ikäinen, kun hänen äitinsä valittiin presidentiksi vuonna 2000. Niin ikään Martti Ahtisaaren poika Marko oli täysi-ikäinen vuonna 1994 Ahtisaaren kauden alkaessa samoin kuin Koivistojen tytär Assi vuonna 1982, kun Mauno Koivistosta tuli presidentti.

Urho Kekkosen kaksospojat olivat niin ikään aikuisia, kun heidän isänsä aloitti pitkän presidenttikautensa vuonna 1956. Marsalkka Mannerheimin tyttäret puolestaan olivat jo keski-ikäisiä, kun Mannerheimista tuli presidentti.

Presidentin virka-asunto on Helsingin Meilahdessa sijaitseva Mäntyniemi. Rakennuksissa on asuintiloja vajaat 700 neliötä ja edustustilaa yli 900 neliötä ja lisäksi nelisensataa neliötä toimistotilaa. Niinistön ja Haukion siviilikoti sijaitsee Espoossa.

Kesäisin presidenttipari viettää aikaa myös Naantalin Kultarannassa. Presidentinlinna on varattu edustukseen ja muuhun työskentelyyn.

1.2.18 To Sauli Niinistö astuu

Sauli Niinistö astuu virkaansa tänään

Tilaisuus alkaa Eduskuntatalolta kello 12 ja siirtyy myöhemmin Presidentinlinnaan.

Mauri Ratilainen/AOP

Sauli Niinistö tarkasti kunniakomppanian yhdessä presidentti Tarja Halosen kanssa ensimmäisissä virkaanastujaisissaan 1.3.2012.

Sauli Niinistö tarkasti kunniakomppanian yhdessä presidentti Tarja Halosen kanssa ensimmäisissä virkaanastujaisissaan 1.3.2012.

Toiselle presidenttikaudelle sunnuntaina valitun Sauli Niinistön virkaanastujaiset käynnistyvät tänään puolilta päivin Helsingissä. Tilaisuus alkaa Eduskuntatalolta kello 12 ja siirtyy myöhemmin Presidentinlinnaan.

Eduskunnassa pidetyn seremonian jälkeen presidentti tarkastaa kunniakomppanian eduskunnan edessä. Presidentinlinnaan siirtymisen jälkeen, noin kello 12.45, Niinistö tervehtii kansalaisia linnan parvekkeelta, minkä jälkeen tilaisuus jatkuu sisätiloissa.

29.1.18 Ma Sauli Niinistö voitti

Sauli Niinistö voitti vaalit ja valittiin jatkamaan Suomen presidenttinä — Lue tästä Länsi-Savon vaali-illan jutut!

Pääset juttuihin klikkaamalla otsikkoa.

Sauli Niinistö voitti vaalit ja valittiin jatkamaan Suomen presidenttinä — Lue tästä Länsi-Savon vaali-illan jutut!

Presidentinvaalit oli Mikkelissä niinistöläisten riemujuhlaa, mutta muilla vain pikkukivaa

Sauli Niinistö saavutti Mikkelissä ja naapurikunnissa tuloksen, joka ei jätä jälkipuheille sijaa

Kommentti: Vaalien jälkeen pestään pyykki

Riemu repesi Mikkelin Cafe Niinistössä ja skumppapullot aukesivat — Katso kuvat ja videot paikan päältä

Nuoret juhlivat omissa vaalivalvojaisissaan Päämajassa: ”Oli jännittävää nähdä vaalit, jossa kaikki menee niin kuin ennustettiin”

Jari Rajapolvi kehuu puolueensa päätöstä asettaa oma ehdokas: ”Laura jättää Paavoa ja lähestyy Pekkaa — olen hirmu tyytyväinen”

Mikkelin keskustalaiset tyytyivät heikkoon tulokseen: ”Matti Vanhanen ei ollut tylsä ehdokas”

Satu Taavitsainen Tuula Haataisen tuloksesta: ”Vaalituloksesta ei seuraa kriisiä SDP:n sisällä, eikä se herätä keskustelua puheenjohtajan asemasta”

Länsi-Savon Jukka Ahdelma: Matti Vanhasen tulos on huono, Tuula Haataisen vielä huonompi

Vihreiden mikkeliläinen varapuheenjohtaja Veli Liikanen: ”Haaviston tulos heijastaa puolueen suosiota ja näiden vaalien erikoista asetelmaa”

Niinistö heti tukevaan johtoon Mikkelissä ja naapurikunnissa

23.01.18.Ti Suomen presidentinvaali 2018

Suomen presidentinvaali 2018 järjestetään 28. tammikuuta 2018.Vaaleissavalitaan Suomen tasavallan presidentti toimikaudelle 2018–2024. Ehdolla ovat istuva presidentti Sauli Niinistö (sit.) sekä Tuula Haatainen (sd.), Pekka Haavisto (vihr.),Laura Huhtasaari (ps.), Merja Kyllönen (vas.), Nils Torvalds (r.), Matti Vanhanen(kesk.) ja Paavo Väyrynen (sit.).

Nykylainsäädännön mukaan presidentinvaali järjestetään vaalivuoden tammikuun neljäntenä sunnuntaina eli 28. tammikuuta 2018 ja mahdollinen toinen vaali kaksi viikkoa myöhemmin sunnuntaina 11. helmikuuta. Ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys on 17.−23.1.2018 ja toisen kierroksen ennakkoäänestys 31.1.−6.2.2018.

Tuula Haatainen 2017 04.jpg Pekka Haavisto 2017 03.jpg Laura Huhtasaari.jpg
Ehdokas Tuula Haatainen Pekka Haavisto Laura Huhtasaari
Puolue Sosiaalidemokraatit Vihreät Perussuomalaiset

MerjaKyllönenPresidentiksi2 cropped.jpg MSC16 Hildenbrand 2000x1191px Quote-Niinistoe.jpg Nils Torvalds MEP, Strasbourg - Diliff.jpg
Ehdokas Merja Kyllönen Sauli Niinistö Nils Torvalds
Puolue Vasemmistoliitto Valitsijayhdistys RKP

Matti Vanhanen 2017 06.jpg Paavo Väyrynen 2017 03.jpg
Ehdokas Matti Vanhanen Paavo Väyrynen
Puolue Keskusta Valitsijayhdistys

11.1.18 To Hovioikeus korotti

Hovioikeus korotti ammattinyrkkeilijän törkeästä pahoinpitelystä saamaa vankeusrangaistusta

Itä-Suomen hovioikeuden mielestä nyrkkeilijän aiemmat väkivaltarikokset osoittavat erityistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. Pahoinpitely tapahtui Mikkelissä helmikuussa 2017.

Hovioikeus antoi ratkaisunsa tänään torstaina.
Hovioikeus antoi ratkaisunsa tänään torstaina.

Itä-Suomen hovioikeus on korottanut ammattinyrkkeilijänä tunnetun Olavi Hagertin, 26, rangaistusta.

Etelä-Savon käräjäoikeus tuomitsi Seppo Rainer Olavi Hagertin syyskuussa neljäksi vuodeksi vankeuteen Mikkelissä helmikuussa 2017 tapahtuneesta törkeästä pahoinpitelystä. Hovioikeuden mielestä oikea rangaistus on neljä vuotta ja kolme kuukautta vankeutta.

Käräjäoikeuden tuomiosta valittivat hovioikeuteen niin Hagert kuin samasta rikoksesta vankeuteen tuomittu Juha Topias Rautiainen, 30.

Hagertin mukaan hän ei esimerkiksi pahoinpidellyt uhria kaikilla niillä tavoilla, joista käräjäoikeus hänet tuomitsi. Lisäksi rikosta ei hänen mielestään tehty erityisen raa’alla tai julmalla tavalla, eikä sitä siksi voida pitää törkeänä pahoinpitelynä.

Myös Rautiainen vaati rangaistuksensa alentamista lukuisin eri perustein. Rautiaisen neljän vuoden ja kahden kuukauden tuomio piti sisällään joukon muitakin rikoksia.

Syyttäjä teki hovioikeuteen vastavalituksen ja vaati Hagertin rangaistuksen korottamista. Hänen mukaansa Hagert pitäisi tuomita myös virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta tai laittomasta uhkauksesta. Syyttäjän mukaan Hagertin aikaisempi rikollisuus on peruste korottaa rangaistusta.

Uhri oli todistajana aiemmassa rikosjutussa

Hovioikeuden mukaan uhrin kertomus tapahtumien kulusta on uskottava, eikä vähäisillä poikkeamilla käräjäoikeudessa kerrottuun ole merkitystä. Se ei nähnyt syytä muuttaa käräjäoikeuden ratkaisua syyksilukemisen osalta.

Rangaistuksen kovuudessa on kuitenkin hovioikeuden mielestä otettava huomioon Hagertin aikaisemmat väkivaltarikokset vuodesta 2011 lähtien ja niistä tuomitut vankeusrangaistukset.

Lisäksi Hagert on nyrkkeillyt ammatikseen, minkä johdosta häneltä voidaan edellyttää erityistä pidättyväisyyttä olla käyttämättä taitojaan ammattinsa ulkopuolella.

Hovioikeuden mielestä Hagertin aiemmat väkivaltarikokset osoittavat erityistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä, minkä takia rangaistusta on syytä koventaa.

Rautiaisen rangaistus pysyi hovissa ennallaan. Hovioikeus antoi ratkaisunsa tänään torstaina.

Hagertin ja Rautiaisen pahoinpitelyn uhri oli todistajana aiemmassa rikosjutussa, jossa Rautiainen oli epäiltynä.

3.1.18 Ke Viadia avasi

Viadia avasi ovensa Moisiossa — ruoka-avussa auttanut Matti Latvala ryhtyi vapaaehtoiseksi aivoinfarktin jälkeen: ”Tuntui tyhjältä”

Mikkelin Viadian ruoka-apu ja kirpputori avasivat ovensa Essoten vuokraamissa tiloissa Moisiossa tiistaina. Aktiivinen vapaaehtoinen Matti Latvala, 53, kokee vapaaehtoistyön rikastaneen hänen eläkepäiviään.

Vesa Vuorela

Matti Latvala sai kymmenisen vuotta sitten sydänperäisen aivoinfarktin. — Sen jälkeen jouduin eläkkeelle. Vapaaehtoistyö Mikkelin Viadiassa merkitsee minulle paljon.

Matti Latvala sai kymmenisen vuotta sitten sydänperäisen aivoinfarktin. — Sen jälkeen jouduin eläkkeelle. Vapaaehtoistyö Mikkelin Viadiassa merkitsee minulle paljon.

Mikkelin Viadia avasi ruoka-avun ja kirppiksen tiistaina Moisiossa, Essoten entisen apuvälineyksikön tiloissa. Vuoden ensimmäisessä ruoka-avussa kävi noin 80 asiakasta.

Juhlapyhien jälkeen 13 kaupan lahjoittamaa hävikkiruokaa riittää hyvin jakoon.
Viadian ruokajako muutti vuoden lopussa vauhdilla Karkialammelta Moisioon, jotta muutos aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa asiakkaille.

— Täällä on vielä kaaos päällä, ja kahvio aukeaa vasta ensi viikolla, mutta ruokaa saatiin tänään (tiistaina) jakoon, kertoi Viadian päiväkeskuksen ohjaaja Kati Räty.

”Kun jouduin eläkkeelle, tuntui tyhjältä”

Matti Latvala, 53, on tehnyt kahden vuoden verran tiiviisti vapaaehtoistyötä Viadian ruokajaossa.

— Oli vanhemman tyttäreni synttärit. Olin menossa jääkaapille, kun yhtäkkiä silmissä pimeni. Sain ihan yllättäen sydänperäisen aivoinfarktin ja jouduin eläkkeelle.

Latvala oli tehnyt uraa ATK-tukihenkilönä.

— Kun jouduin eläkkeelle, tuntui tyhjältä. Vapaaehtoistyö on rikastanut elämääni. Täällä tapaa erilaisia ihmisiä ja voi keskustella. Koen, että käytän eläkkeellä oloani nyt hyvään tarkoitukseen.

Latvala ei voi kuitenkaan enää tehdä raskasta työtä.

— Väsyn helposti, joten yritän ottaa kevyesti.

Tilattu 10 000 kiloa EU-ruokaa keväälle

Syrjäytymisen ehkäisemiseen keinoja kehittävän Etsivä-hankkeen projektipäällikön Vesa Nyrhisen mukaan Mikkelin Viadia muutti entistä halvemman vuokran perässä. Viadia maksaa Essotelle kuukaudessa 1500 euroa vuokraa.

Nyrhinen arvioi, että muut ruokajakoon liittyvät kustannukset ovat kuukaudessa noin 2000 euroa. Viadia maksaa kulut kirpputorilta ja kuormalavojen myynnistä saaduilla tuotoilla.

Moision tilat ovat pienemmät kuin Karkialammella, mutta bussiyhteydet pelaavat Moisioon paremmin.

— Tila on järkevämpi EU:n ruokaa-apua ajatellen, sillä sitä varten on erillinen säilytystila. Olemme tilanneet keväälle 10 000 kiloa ruokaa ja syksylle saman verran. Tilattu määrä saattaa riittää ehkä vain viiteen jakokertaan.

Nyrhinen arvioi joutuvansa tilaamaan Viadian kattojärjestön keskusvarastosta lisää EU-ruokaa Mikkeliin. Loppuvuonna lahjoitetun ruoan määrä vähentyi, koska kauppojen ilta-aletunti on vähentänyt hävikkiruoan määrää.

Vesa Vuorela

Mikkeliläinen Klaus Lindeman on ollut noin 3,5 vuotta mukana jakamassa Mikkelin Viadian ruoka-apua. Lindeman sanoo olleensa toiminnassa niin vapaaehtoisena kuin kuntouttavan työtoiminnan kautta. Lindeman löysi ruoka-aputoiminnan vapaakirkon kautta. Hän oli tiistaina kuljettamassa kauppojen ylijäämäruokaa Viadian uusiin tiloihin. Juhlapyhien jälkeen sitä riitti runsaasti.

Mikkeliläinen Klaus Lindeman on ollut noin 3,5 vuotta mukana jakamassa Mikkelin Viadian ruoka-apua. Lindeman sanoo olleensa toiminnassa niin vapaaehtoisena kuin kuntouttavan työtoiminnan kautta. Lindeman löysi ruoka-aputoiminnan vapaakirkon kautta. Hän oli tiistaina kuljettamassa kauppojen ylijäämäruokaa Viadian uusiin tiloihin. Juhlapyhien jälkeen sitä riitti runsaasti.

— Viimeksi kun meillä oli EU-ruokaa, sitä meni 350 kassia per jakokerta. Kassit painoivat noin 7—8 kiloa. Tuolloin meillä ei kuitenkaan ollut kauppojen ylijäämäruokaa jaossa.

Suomen Vapaakirkko ja Viadia ovat EU:n vähävaraisten avun toimenpideohjelman kumppanuusorganisaatioita.

”Ihminen tarvitaan edelleen tiskin taakse”

Viadialla ja Essotella on kumppanuussopimus, jossa Viadia on luvannut tarjota kuntouttavaa työtoimintaa. Näin Essote maksaa kahden Viadian ohjaajan palkat.

Nyt vuoden alussa alkoi Euroopan sosiaalirahaston ESR:n rahoittama Etsivä-hanke Essoten ja Savonlinnan kaupungin alueella. Nyrhisen mukaan tarkoitus on tarjota ruokajonon lisäksi entistä enemmän palveluja.

Vesa Vuorela

Arja Kalliokoski (oikealla) on ollut elokuusta lähtien oppisopimuksella Mikkelin Viadian kirppiksellä. Kalliokoski ja päiväkeskuksen ohjaaja Kati Räty toteavat, että Moisiossa kirpputorin tila on pienempi kuin Karkialammella.

Arja Kalliokoski (oikealla) on ollut elokuusta lähtien oppisopimuksella Mikkelin Viadian kirppiksellä. Kalliokoski ja päiväkeskuksen ohjaaja Kati Räty toteavat, että Moisiossa kirpputorin tila on pienempi kuin Karkialammella.

— Kaikki järjestöt voisivat toimia yhdessä ”sosiaalisessa tavaratalossa”. Sote-palvelut ovat yhä sähköisemmässä muodossa, mutta kaikki meistä eivät osaa käyttää sähköisiä palveluita. Ihminen tarvitaan edelleen tiskin taakse, Nyrhinen sanoo.

— Suurin osa asiakkaistamme on eläkeläisiä, joiden rahat eivät vain riitä.

28.12.17 To VAHVAA OLUTTA

Vahvaa olutta, siideriä ja lonkeroa saa ruokakaupasta jo uudenvuodenpäivänä, lupaavat kauppiaat — suosituimmaksi tuotteeksi nousee perinteinen suomalainen juoma

Ensiksi hyllyyn tulevat suomalaisten suosikkimerkkien vahvemmat versiot. Vähittäiskauppa on varautunut vuodenvaihteen lakiuudistukseen jo viime kesästä saakka.

Mikkeliläiset saavat vahvoja oluita, long drink-juomia ja siidereitä kaupasta heti uudenvuodenpäivänä. Näin lupaavat sekä S-ryhmä että Kesko. Kauppaketjut ovat valmistautuneet lakimuutoksen voimaantuloon viime kesästä lähtien. Hyllypaikat on jo varattu uusille tuotteille ja juomia saadaan varastoon tämän viikon lopussa.

Lakimuutos sallii enintään 5,5-prosenttisten alkoholijuomien myymisen vähittäiskaupoissa. Osuuskauppa Suur-Savon marketkaupan päällikkö Iiro Siponen sanoo, että ensin tulevat myyntiin suosituimpien merkkien vahvemmat versiot kaikissa juomaryhmissä.
— Prismoissa valikoima on laajempi kuin S-Marketeissa, kuten tähänkin saakka. Torstaina saimme vahvistuksen siitä, että panimot saavat toimittaa tuotteet kauppojen varastoihin jo ennen vuodenvaihdetta. Valikoimaa kasvatetaan niin, että loppiaiseksi tarjolla on jo koko sortimentti, sanoo Siponen.

Toivon mukaan saamme matkustajatuontia vähenemään tällä keinolla.

Mikkelin K-Citymarketin kauppias Marko Miettinen näkee laajentuvan juomatarjonnan ensisijaisesti mahdollisuutena parempaan asiakaspalveluun.
— Kehitämme valikoimaa maltillisesti. Aluksi myyntiin tulee valikoima kotimaisten valmistajien vakiotuotteita. Jatkossa kuuntelemme, mitä asiakkaat haluavat, sanoo Miettinen.

Vahvempien alkoholijuomien tulo myyntiin luo myös kasvuodotuksia juomamyynnille. Miettisen mukaan sitä odotellaan Mikkelinkin Citymarketissa.
— Myynnissä tulee varmasti jonkin verran siirtymää keskiolutvahvuisista juomista vahvempiin. Mutta kyllä kokonaismyyntikin lisääntyy. Toivon mukaan saamme matkustajatuontia vähenemään tällä keinolla ja verotuloja jäämään enemmän kotimaahan, Miettinen sanoo.
S-ryhmässäkin arvioidaan myynnin kasvavan jonkin verran.
— Määriä ja summia on kuitenkin vaikea arvioida. Uskon, että suurin lainmuutoksen aiheuttama siirtymä tulee olemaan matkustajatuonnista Suomessa tapahtuvaan myyntiin, Siponen kommentoi.

Siponen ja Miettinen ovat samaa mieltä siitä, mikä tulee olemaan jatkossa vähittäiskauppojen myydyin juomatuote.
— Se on ilman muuta perinteinen, harmaa lonkero, sanovat kauppamiehet.

 

3.12.17 Su Leena Kaskela

MTV: Uutisankkuri Leena Kaskela on kuollut

 

Uutisankkuri Leena Kaskela on kuollut, kertoo MTV(siirryt toiseen palveluun). Hän kuoli pitkäaikaiseen vakavaan sairauteen Helsingissä myöhään lauantaina.

Kymmenen uutisten ankkurina vuonna 1981 aloittanut Kaskela jäi MTV:ltä eläkkeelle marraskuussa 2004. Hän olisi täyttänyt joulupäivänä 78 vuotta.

MTV:n uutistoimituksessa muistellaan Kaskelaa ankkurina, joka kertoi uutiset lämpimällä otteella.

– Niihin uutisiin, jotka olivat raskaita ja ikäviä kerrottavia, hän pystyi luomaan empaattisen otteen, jolloin katsojalle välittyi erittäin hienosti asia ja kärki, kertoo vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila MTV:n verkkosivuilla.

Kaskela voitti urallaan viisi parhaan naisesiintyjän Telvis-patsasta. Toissa vuonna hän sai Kultaisen Venlan elämäntyöstään.

 

10.11.17 Pe Viitostien

Viitostien Mikkelin kohdan remontti on nyt valmis — Rakennustyöt jatkuvat Juvalle päin ensi vuonna

Viimeiset työt saatiin tehtyä syys- ja lokakuussa.

Viitostien työmaa hiljenee nyt Mikkelissä.

Viitostien Mikkelin kohdan remontti on nyt valmis, tiedottaa Liikennevirasto.

Viimeiset pienet päällystys- ja viimeistelytyöt työmaalla tehtiin syys- ja lokakuussa.

Parannustöiden kokonaisuus oli mittava. Hankkeessa rakennettiin kymmenen uutta siltaa ja parannettiin viisi nykyistä siltaa.

Kolme eritasoliittymää uudistettiin ja ajorata muutettiin kaksiajorataiseksi noin neljän kilometrin matkalta.

Pohjavesisuojauksia rakennettiin noin 2 kilometrin matkalla yhteensä 3,7 hehtaaria ja melusuojauksia 5,5 kilometriä.

Myös Ristiinantietä kunnostettiin.

Seuraavaksi Viitostien kehittämistoimet jatkuvat Juvan suuntaan. Mikkeli–Juva-hankkeen rakennustyöt alkavat vuonna 2018. Tieosuuden on suunniteltu valmistuvan vuoteen 2021 mennessä.

10.11.17 Pe Moision sairaalan

90-vuotiaan Moision sairaalan pitkät jäähyväiset — Sairaala muuttaa vuonna 2022 Mielentaloon Mikkelin keskustaan

Moision kansainvälistäkin tunnustusta saaneen sairaalamuseon kohtalo on avoin.

 

Moision psykiatrinen sairaala viettää tällä viikolla 90-vuotispäiväänsä. Satavuotisjuhlia ei olekaan luvassa, koska Moision sairaalan on määrä muuttaa vuonna 2022 keskussairaalan yhteyteen. Sairaalamuseossa yleisö pääsee tutustumaan psykiatrisen hoidon historiaan. Pitkän työuran Moisiossa tehnyt Alpo Manninen on yksi museota hoitavista vapaaehtoisista.

Moision sairaalan tulevan muutto Mikkelin keskussairaalan yhteyteen rinnastuu johtajaylilääkäri Timo Liukkosen mukaan sairaalan rakentamiseen 90 vuotta sitten.
— Uuden erikoissairaalan saaminen oli aikoinaan merkittävä edistysaskel psykiatriselle hoidolle. Tuleva sijainti mahdollistaa entistä paremmin yhteistyön muiden lääketieteen alojen kanssa.

Moision ja keskussairaalan välillä tarvitaan tänä päivänä paljon taksiliikennettä potilaiden kulkiessa hoidoissa ja tutkimuksissa eri yksiköissä.

Ainoastaan harvat potilaat tarvitsevat enää pitkiä hoitoaikoja. – Timo Liukkonen

Uudet tilat on myös suunnitellaan nykyaikaisia hoitotapoja varten.

Psykiatrisen sairaalaan sijoittaminen osaksi muuta sairaalaa alkaa olla yleisin käytäntö.
— Sitä suositellaan, ja sen hyödyt ovat tutkimusten mukaan kiistattomat.

Mielenterveyden ongelmat rinnastetaan tänä päivinä muihin terveysongelmiin, mutta Moision sairaalan perustamisen aikoihin asenteet olivat jyrkästi erilaiset.

Sijoituspaikaksi valittiin ajan tavan mukaan syrjäinen paikka. Vuosikymmenien aikana syrjäisyys on lieventynyt, kun kaupunki on kasvanut kohti Moisioita.

Vuonna 1927 Moision sairaala otettiin käyttöön sadalla potilaspaikalla. Suurimmillaan potilasmäärä on käynyt yli 500:n, mutta nykyisin asiakkaita on noin 60.

Painopiste mielenterveystyössä onkin siirtynyt vahvasti avohoitoon.
— Sairaalajaksoilla keskimääräinen hoitoaika on 23 vuorokautta. Ainoastaan harvat potilaat tarvitsevat enää pitkiä hoitoaikoja, Liukkonen kertoo.

Avohoito on ykkösvaihtoehto, mutta Liukkosen mukaan sairaalapaikkoja tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Hoitopaikkojen määrä pysynee 60:ssa myös keskussairaalaan muuton jälkeen. Mitoitus perustuu alueen väestömäärään.

Mikkelissä hoidetaan myös Pieksämäen seudun laitospaikkaa tarvitsevat mielenterveyspotilaat. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosterin potilaita on vajaalla kymmenellä sairaansijalla.

Moisiossa vuonna 1968 hoitajana aloittanut Alpo Manninen muistaa ajan, jolloin laitospainotteisuutta alettiin purkaa 1980- ja 90-luvuilla.

Mari Koukkula

Moision sairaala vihitiin käyttöönsä 12.11.1927. Sairaala oli suunniteltu 100 potilaalle. Useasti laajennetussa sairaalassa oli enimmillään yli 500 potilasta. Nyt potilaspaikkoja on 60.

Moision sairaala vihitiin käyttöönsä 12.11.1927. Sairaala oli suunniteltu 100 potilaalle. Useasti laajennetussa sairaalassa oli enimmillään yli 500 potilasta. Nyt potilaspaikkoja on 60.

Potilaat siirtyivät enimmäkseen entisiin asuinkuntiinsa. Mannisen mukaan henkilökuntaa huolestutti silloin, onko kunnissa tarpeeksi tukea tarjolla.

Manninen teki kuntiin siirtyneiden potilaiden voinnista tutkimuksen heti muutoksen jälkeen ja uudelleen kymmenen vuotta myöhemmin.
— Entiset potilaat olivat elämäänsä suhteellisen tyytyväisiä.

Yhdeksän vuotta sitten eläkkeelle ylihoitajan työstä jäänyt Manninen seuraa alan kehitystä edelleen aktiivisesti. Hän osallistuu vapaaehtoisena Moision sairaalamuseon hoitamiseen. Kansainvälistä tunnustustakin saaneen museon kohtalo on avoin.

Vapaaehtoiset toivovat, että museo voisi jatkaa aidossa ympäristössään Moisiossa myös sen jälkeen, kun sairaala on sieltä muuttanut vuonna 2020.

Sairaalan A-rakennuksessa sijaitseva museo on avoinna yleisölle 90-vuotisjuhlan merkeissä perjantaina 10.11. kello 10—12.

 

9.11.17 To Savoset muuttaa

Monipalvelukeskus Savoset muuttaa Rantakylään

Kiinteistökehitysyhtiö Naistinki Oy ostaa Mikkelin kaupungilta tilat Teknikontieltä ja vuokraa ne Savosetille.

Monipalvelukeskus Savoset muuttaa Lähemäeltä Työkeskuksenkadulta näihin Rantakylän Teknikontien tiloihin. Muutto tapahtuu näillä näkymin kesällä 2018.

Vaalijalan kuntayhtymän Mikkelissä toimiva monipalvelukeskus Savoset muuttaa Rantakylään Teknikontielle.
Savoset joutuu muuttamaan nykyisistä Työkeskuksenkadun kiinteistöstään, sillä Mikkelin kaupunki myy rakennuksen tontteineen Lidl Suomi Ky:lle. Lidl valmistelee uuden päivittäistavarakaupan perustamista Työkeskuksenkadulle.

Teknikontiellä Savosetin tulevissa tiloissa toimii nykyisin kaupungin oma tilakeskus, joka puolestaan joutuu siirtymään muualle. Tilakeskuksen johdon mukaan sen omista tilaratkaisuista päätetään aikanaan.

Savosetin järjestelyt tehdään niin, että Mikkelin kiinteistökehitysyhtiö Naistinki Oy ostaa emokaupungilta Teknikontie 1:n tilat ja vuokraa ne kuntayhtymälle Savosetin käyttöön.

Naistinki tekee rakennuksissa muutostyöt Savosetin tarpeita ajatellen.
Teknikontiellä on ollut tilakeskuksen käytössä päärakennus ja piharakennus sekä kylmävarasto.
Samalla tontilla on myös päiväkoti, joka pysyy kaupungin omistuksessa ja jatkaa toimintaansa edelleen.

Vaalijalan kuntayhtymän hallitus hyväksyi keskiviikkona kuntayhtymän ja Naistingin välisen aiesopimuksen.
Savoset, joka tänä vuonna täyttää 40 vuotta, on toiminut Työkeskuksenkadulla vuodesta 1988. Toimitilamuutos koskee noin sataa asiakasta ja 12 työntekijää.

Muuton ajankohta ei ole lopullisesti varmistunut. Monipalvelukeskuksen johtaja Jenni Rytkönen toivoo, että muutto voitaisiin toteuttaa kesällä 2018.
— Teknikontien tilat on katsottu ja muutossuunnittelu aloitettu. Tällaisen palvelukeskuksen muutto ei ole ihan pieni juttu.
Uudet tilat ovat hieman Työkeskuksenkadun tiloja suuremmat.  Vaihtoehtoja katsastettiin useita. Rytkösen mukaan ratkaisu tyydyttää työkeskusta.
— Muutto mahdollistaa uusien toimintojen kehittämisen. Tarkoitus on myös lisätä yhteistyötä yksityisen sektorin yritysten kanssa.

Savoset tarjoaa kuntoutus- ja valmennuspalveluja muun muassa osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille sekä tai muutoin työtoiminnan tarpeessa oleville.

Keskus tekee yrityksille ja yksityisille asiakkaille itse tuotettuja palveluja, esimerkiksi autopesua ja puhdistusta sekä alihankintana tuotannollista työtä. Työpalvelua voi olla myös asiakaskohteissa, muun muassa kiinteistönhoidossa.