15.9.17 Pe Mielenmaja

Mielenmaja muuttaa Moisioon, uudessa osoitteessa ensi maanantaista lähtien

Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden päivätoimintakeskus Mielenmaja muuttaa Mikkelissä.

Toiminta siirtyy maanantaista 18. syyskuuta alkaen Päämajankujalta Moisioon. Uudet tilat löytyvät Moisiontie 9:stä, B-rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta.

Päivätoimintakeskus on avoinna maanantaista torstaihin kello 8—15 ja perjantaisin 8—14. Asiakkailla on pääsy myös esimerkiksi käsityösaliin ja työpajaan sekä liikunta- ja kuntosalille ja uimahalliin.

Mielenmajaa pyörittää Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut eli Essote.

 

13.9.17 Ke Nyrkkeilijälle

Nyrkkeilijälle neljä vuotta vankeutta todistajan törkeästä pahoinpitelystä

Etelä-savon käräjäoikeus. Käräjäoikeus.

Etelä-Savon käräjäoikeus on tuominnut Seppo Rainer Olavi Hagertin, 26, neljäksi vuodeksi vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä.
Oikeus tuomitsi törkeästä pahoinpitelystä myös Juha Topias Rautiaisen, 29. Rautiaisen saama neljän vuoden ja kahden kuukauden vankeustuomio pitää sisällään rangaistuksen myös yhdestätoista pienemmästä rikoksesta.

Pahoinpitely tapahtui Mikkelissä helmikuussa 2017. Uhri oli todistajana aiemmassa rikosjutussa, jossa Rautiainen oli epäiltynä. Kaksikko kohtasi miehen pahoinpitelyiltana sattumalta ravintola Vaakunassa.
Rautiainen oli jo aiemmin pyytänyt puhelimitse miestä muuttamaan esitutkintakertomustaan. Hän pyysi samaa tapahtumailtana uudestaan ravintolan ulkopuolella, jolloin mies kieltäytyi.
Tämän jälkeen perässä saapunut Hagert löi uhria nyrkillä leukaan. Pahoinpitely jatkui Rautiaisen autossa Mannerheimintien varressa ja auton ulkopuolella.
Hagert löi uhria erittäin voimakkaasti nyrkillä muun muassa kasvoihin ja potki tätä pään ja ylävartalon alueelle.
Rautiainen osallistui pahoinpitelyyn pitämällä uhria kiinni ja kiskomalla tämän autosta.

Pahoinpitely aiheutti uhrille kivun ja säryn lisäksi muun muassa useita murtumia kasvojen luihin. Alaleuan avomurtuma vaati usean viikon mittaisen kiskotushoidon ja pehmeän ruokavalion.
Haastehakemuksessa mainittiin vammojen vaatineen myös leikkaushoitoa, mutta uhrin ilmoituksen mukaan tämä liittyi ainoastaan kyseiseen kiskotushoitoon.
Uhrille ei jäänyt pahoinpitelystä pysyviä vammoja.

Rautiaisen mukaan väkivaltaa ei ollut suunniteltu ja Hagertin lyönnit tulivat hänelle yllätyksenä. Hagert puolestaan myönsi lyömisen ja potkimisen, mutta hänen mukaansa teko johtui voimakkaan humalan aiheuttamasta päähänpistosta.
Käräjäoikeus piti kuitenkin selvänä, että teko oli toteutettu yhteisymmärryksessä, ja että sen motiivina oli kostaa uhrin aiempi todistajanlausunto.
Oikeus katsoi pahoinpitelyn törkeäksi muun muassa kostomotiivin vuoksi ja siksi, että Hagertilla ammattinyrkkeilijänä oli erityinen kyky voimakkaaseen väkivallan käyttöön. Pahoinpitelystä koituneet vammat olisivat myös potentiaalisesti voineet johtaa hengen menetykseen.
Teon hengenvaarallisuus ja kostotarkoitus vaikuttivat myös vankeustuomion pituuteen. Oikeuden mukaan ”missään yhteiskunnassa ei ole ole varaa väheksyä todistajiin kohdistuvaa uhkaa tai todistajiin kohdistuvia kostoja”.

Hagert vetosi rangaistuksen lieventämiseksi siihen, että hän menetti tapahtuman johdosta ammattinyrkkeilijälisenssinsä ja sen johdosta ammattinsa, ja että tapaus myös levisi yleisön tietoisuuteen vaikeuttaen hänen elämäänsä.
Oikeus kuitenkin katsoi, ettei asiassa ole rangaistusta alentavia lieventämis- tai kohtuullistamisperusteita.
Oikeus hylkäsi Hagertiin kohdistuneen syytteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta tai toissijaisesti laittomasta uhkauksesta. Oikeus ei pitänyt Hagertin poliisimieheen kohdistamaa uhkausta vakavasti otettavana.

Oikeus määräsi Hagertin ja Rautiaisen maksamaan pahoinpitelyn uhrille yhteensä 7 500 euroa korvauksia.
Hagertin ja Rautiaisen on myös korvattava Kansaneläkelaitokselle noin 1 100 euroa Kelan miehelle maksamista sairauspäivärahoista.
Oikeus määräsi molemmat tuomitut vangittavaksi ja passitettavaksi Mikkelin vankilaan.
Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

19.8.17 LaTurun puukotustapauksen

Turun puukotustapauksen uhrien määrä täsmentyi kymmeneen — uhrit näyttävät valikoituneen sattumanvaraisesti

 

Viranomaiset ovat täsmentäneet Turussa eilen tapahtuneen puukotuksen uhrilukua. Nuorehko mies ehti hyökätä kymmenen ihmisen kimppuun ennen kiinniottoa. Kaksi uhreista kuoli. Kaikki uhrit ovat aikuisia.

Puukotuksesta epäilty mies on ulkomaalaistaustainen. Kiinnioton yhteydessä poliisi ampui häntä reiteen ja mies on sairaalahoidossa. Poliisi kertoo olevansa suhteellisen varma hänen henkilöllisyydestään.

Ilta-Sanomien mukaan toinen kuolleista oli Jehovan todistajiin kuulunut nainen, joka oli jakamassa torilla esitteitä.

Poliisi on aloittanut yöllä silminnäkijöiden kuulustelut. Eilen illalla poliisi ilmoitti etsivänsä valkoista pakettiautoa, jonka epäiltiin liittyvän tapaukseen. Auto löytyi myöhemmin. Poliisi on tehnyt myös muita kiinniottoja.

Tekijän motiivista ei vielä ole tietoa. Puukotusta ei tutkita terroristisena tekona, mutta sitä ei ole suljettu poiskaan.

Turun tapahtumien vuoksi poliisi lisäsi eilen valmiuttaan ja partioiden määrää valtakunnallisesti.

Ex-mikkeliläinen Antti Pajatsalo näki, kun puukotettua talutettiin ambulanssiin: ”Itsekin olisi voinut sattua ihan hyvin paikalle”

HSYO Turku puukotus // Turun kauppatorin Yliopistonkadun ja Aurakadun kulma.

Mikkeliläislähtöinen Antti Pajatsalo työskentelee Turun kauppatorin laidalla. Hän kertoo, että perjantaiset puukotukset kaupungin keskustassa ovat aiheuttaneet paniikin sijaan ennen kaikkea hämmennystä.

Pajatsalo sanoo, että hänen työpaikaltaan näkee torille hyvin. Aivan työpaikan alapuolella katutasossa naista oli puukotettu.

— Työkaverini näki tapauksen, ja itse tulin siihen vähän myöhemmin paikalle katsomaan. Olkapäähän puukotettua ulkomaalaistaustaista naista talutettiin ambulanssiin.

Hänen mukaansa paikalla ei ole ollut paniikkia.

— Ei mitään paniikkia, ennemminkin ihmettelevä ja hämmentynyt ilmapiiri, että mitä täällä oikein tapahtuu. Tori on tyhjennetty ja täällä on paljon ambulansseja ja poliiseja. Vettä on alkanut sataa, ja ihmisiä liikkuu jonkin verran töistä kotia kohti, Pajatsalo avaa paikan päältä.

Iltapäivän tapahtumat ovat säikäyttäneet.

— On totta kai sellainen pelästynyt fiilis, vaikka toisaalta täällä on kaikki nyt aivan rauhallista. Hyvin outo olo on sen suhteen, että tällaista voi tapahtua. Puutorilla oli tapahtunut myös puukotus, ja mulla on siellä autohallissa auto. Kävelen tuosta päivittäin, ja itsekin olisi voinut sattua ihan hyvin paikalle, Pajatsalo kertoo.

Pajatsalo on Mikkelin seudun uusyrityskeskus Dynamon entinen toimitusjohtaja. Hän on kotoisin Mikkelin Otavasta.

Presidentti Niinistö Turun puukotuksista: ”Järkyttävä ja raukkamainen teko”

 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää Turun perjantaisia puukotuksia järkyttävänä ja raukkamaisena tekona. Hän kommentoi asiaa tiedotteella.

— Turun iskut ovat järkyttävä ja raukkamainen teko. Haluan kaikkien suomalaisten puolesta esittää syvimmät osanottoni uhreille, heidän omaisilleen ja läheisilleen, Niinistö sanoo.

Kaksi kuoli ja kuusi loukkaantui, kun ulkomaalaistaustainen, nuorehko mies hyökkäsi puukon kanssa ihmisten kimppuun Turussa perjantaina iltapäivällä.

— Silmittömän väkivallanteon motiivit ja taustat ovat vielä selvittämättä. Selvää kuitenkin on, että isku koskettaa syvästi meitä kaikkia. Viranomaiset ja valtiojohto tekevät kaikkensa, jotta jokainen suomalainen voi olla ja voi tuntea olevansa turvassa.

Poliisi pääsi tänään kuulustelemaan Turun puukotusten pääepäiltyä

Keskusrikospoliisin mukaan Turun perjantaisten puukotusten pääepäiltyä on kuulusteltu sunnuntaina. Krp kertoi asiasta pikaviestipalvelu Twitterissä.
Kuulustelujen sisältöä ei voida tutkinnallisista syistä kommentoida tässä vaiheessa, krp kertoo.
Puukotuksista epäiltyä esitetään maanantain puoleen päivään mennessä vangittavaksi Varsinais-Suomen käräjäoikeudelle.

 

Keskusrikospoliisi julkaisi sunnuntaina tiedotteen Turun puukotusten tutkinnan tilanteesta. Tiedotteen mukaan poliisi on tehnyt uusia kotietsintöjä muun muassa Turun Runosmäessä.

Poliisi on jatkanut neljän muun epäillyn kuulusteluja. He ovat poliisin mukaan olleet halukkaita selvittämään asioita.
Poliisi aikoo esittää pääepäiltyä vangittavaksi maanantaina Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

Neljän muun epäillyn osalta ei ole vielä ratkaistu, esitetäänko myös heitä vangittavaksi. Heidän osuutensa tapahtumiin on epäselvä, ja heidän asemansa rikoksesta epäiltyinä voi vielä muuttua.
Uusia kiinniottoja ei ole tehty.

Poliisi on kuullut myös silminnäkijöitä. Heidän kuulemisensa kestää vielä useita päiviä.
Puukotuksissa loukkaantuneiden uhrien tilassa ei ole poliisin tietojen mukaan tapahtunut merkittäviä muutoksia. Osaa heistä on päästy kuulemaan, mutta osan kohdalla poliisi odottaa terveydentilan paranemista.

Nuori mies puukotti perjantaina alkuillasta yhteensä kymmentä henkilöä. Kaksi uhria kuoli vammoihin. Poliisi pysäytti puukottajan ampumalla tätä alaruumiiseen.

Keskusrikospoliisi on pidättänyt pääepäillyn lisäksi neljä muuta marokkolaismiehen ja etsintäkuuluttanut viidennen. Poliisi tutkii tapausta terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina ja niiden yrityksinä.

Poliisi aikoo tiedottaa tutkinnasta seuraavan kerran maanantaina kello 12, ellei merkittävää uutta tiedotettavaa ilmaannu ennen sitä.

Turun puukotusten pääepäilty ja kolme muuta vangittiin

Poliisi järjesti sunnuntaiaamuna Turun keskustassa rekonstruktion, jossa puukotusten tapahtumat käytiin yksityiskohtaisesti läpi

Turun puukotuksista epäilty Abderrahman Mechkah, 18, on vangittu Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja murhan yrityksistä. Mies vangittiin todennäköisin syin epäiltynä.

Mechkahia epäillään kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.

Mechkah myönsi aiheuttaneensa kuolemat vangitsemisoikeudenkäynnissään. Hän ei myöntänyt varsinaista rikosnimikettä eli terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä murhia.

Mechkah on vielä sairaalahoidossa, joten häntä kuultiin oikeudenkäynnissä videoyhteyden välityksellä.

Poliisilla ei ole varmaa tietoa epäillyn oikeasta nimestä.

Tiistaina alkuiltapäivästä krp ilmoitti vapauttaneensa yhden epäillyistä, 24-vuotiaan miehen. Kolme muuta miestä vangittiin poliisin esityksen mukaisesti.

18-vuotiaan miehen rikosnimikkeet ovat samat kuin pääepäillyllä. Myös hänet vangittiin todennäköisin syin epäiltynä.

Kahden muun miehen osallisuudesta on heikompi näyttö eli heitä vaadittiin vangittaviksi syytä epäillä -perusteella. Oikeus myös vangitsi molemmat, 18- ja 28-vuotiaat miehet.

Poliisi ei ole toistaiseksi kertonut, mikä yhteys muilla marokkolaismiehillä oli tapahtumiin.

Tiistaina vangittavien miesten lisäksi yksi epäilty on etsintäkuulutettu kansainvälisesti.

27.7.17 To Vladimir Putinin vierailu

Putin saapui Savonlinnaan helikopterilla

Venäjän presidentin Vladimir Putinin kone on laskeutunut Savonlinnan lentokentälle. Aiemmista tiedoista poiketen Putin saapui Suomeen helikopterillä, eikä lentokoneella.

Putin siirtyy lentokentältä hotelli Punkaharjulle, jossa hänen on määrä tavata Suomen presidenttiSauli Niinistö.

Presidentit tapasivat hotelli Punkaharjun pihalla

Suomen presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat parhaillaan hotelli Punkaharjussa.

Niinistö otti Putinin vastaan hotelli Punkaharjun edustalla, jonka jälkeen he siirtyvät kaksinkeskeisiin keskusteluihin. Myöhemmin järjestetään lehdistötilaisuus, jossa presidentit kertovat keskusteluistaan.

Parvekkeen käyttörajoitus pelkkä suositus — tavoite oli turvata presidenttien siirtyminen turvallisesti

Itä-Suomen poliisi oli laittanut tiedotteen Linnankadun ja Aino Acktén Puistotien asukkaille asukkaille keskiviikkona, jossa pyydetään välttämään ikkunoiden aukaisua ja parvekkeella oleilua Venäjän presidentin vierailun aikana torstai-iltana.

Itä-Suomen poliisin viestintäjohtajan Minna Immosen mukaan kyseessä oli puhtaasti turvatoimi, jolla pyrittiin maksimoimaan presidenteille mahdollisimman turvallisen siirtymisen risteilylaivaan.

— Laitoimme tiedotteet muutamille kymmenille huoneistolle sataman puolella, jotta saamme turvattu presidenteille maksimaalisen turvallinen siirtyminen laivaan.

Immosen mukaan kyseessä on kuitenkin pelkkä suositus, eikä ikkunan aukaisusta tai parvekkeella olemisesta tule sanktiota.

— Kyseessä oli puhdas suositus, että alueen asukkaat ottaisivat tällaisen asian huomioon.

Koska presidenttien vierailun aikataulut venyivät, myös suositus oli pidempään voimassa, mitä tiedotettiin. Poliisi lupaakin kertoa heti, kun suositus on tarpeeton.

Presidentit siirtyivät Olavinlinnaan — ruokailun jälkeen vuorossa on oopperaa

Hanna Kosonen , Jan Strandholm ,Putin ja Sauli Niinistö

Presidentti Vladimir Putinin ja presidentti Sauli Niinistön vierailu on edennyt Olavinlinnaan.

Siellä presidenteillä oli vuorossa ensimmäiseksi ruokailu. Siellä heille tarjotaan paikallista lähiruokaa, ja tarjoiluun kuuluu muun muassa kalaa, sieniä ja kasveja sekä mansikoita.Palanpainikkeeksi on Mustan Virran panimon ja Waahdon paikallisia oluita.

Ruokailun jälkeen he siirtyvät seuraamaan Bolshoi-teatterin Jolanta-oopperaa.

Putin arvosteli USA:ta Punkaharjulla: ”On mahdotonta sietää loputtomiin häikäilemättömyyttä maatamme kohtaan” – Niinistö sanoi vastaan

Presidentti Sauli Niinistön ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tiedotustilaisuudessa nousivat esiin Yhdysvaltojen ja Venäjän alati kireämmät välit.
Kansainvälinen media kysyi, kaduttaako Putinia, että Donald Trump tuli valituksi Yhdysvaltojen presidentiksi. Kysyjä viittasi siihen, että Yhdysvalloissa ovat saaneet paljon huomiota tutkimukset Venäjän vaikuttamisesta Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin ja siihen, että Yhdysvaltojen edustajainhuone päätti kiristää Venäjän-vastaisia pakotteita.
— Ei ole meidän asiamme arvioida presidentti Trumpin toimintaa. Se on amerikkalaisten asia, Putin vastasi kysymykseen torstaina Savonlinnan Punkaharjulla.
Putin lisäsi, että on erittäin valitettavaa, että Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteet ovat huonontuneet tällä tavalla. Yhdysvaltojen kaavailemia uusia pakotteita hän piti perusteettomina. 
— Kuten tiedätte, me käyttäydymme pidättyväisesti, mutta tulee kohta, jolloin joudumme vastaamaan. On mahdotonta sietää loputtomasti häikäilemättömyyttä meidän maatamme vastaan, Putin totesi.
— Mutta mikä meidän vastauksemme olisi ja milloin se tulisi, se riippuu uusien pakotteiden lopullisesta tekstistä.
Tässä kohtaa presidentti Niinistö sanoi olevansa ”hieman eri mieltä”. Hän muistutti, että Yhdysvaltojen toimet perustuvat kyllä johonkin. 
— Taustalla ovat kai nämä epäilyt [Venäjän] vaalivaikuttamisesta.

Presidenteille kunnianosoituksia ennen oopperaa — näytös alkoi noin vartin myöhässä

Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Suomen presidentin Sauli Niinistön vierailun Savonlinnaan kruunasi Bolshoi-teatterin Jolanta-ooppera torstai-iltana.

Vierailu oli pitkin iltapäivää noin tunnin aikataulustaan myöhässä. Se ei kuitenkaan vaikuttanut juuri esityksen alkuun, sillä se käynnistyi noin 19.15 eli vartin aikataulusta jäljessä.

Presidenttien saapuessa katsomoon osoitti yleisö kunnioitustaan nousemalla seisomaan ja antamalla aplodeja. Lisäksi katsomossa oli Venäjän lippuja.

Presidentti Vladimir Putin lähetti tervehdyksen kaikille Suomen kansalaisille

Putin ja Niinistö Savonlinnassa. Hotelli Punkaharju 27.7.2017. Presidentti Niinistö ottaa presidentti Putinin vastaan hotellin edustalla.

Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin lähetti tiedotusvälineiden välityksellä terveisiä koko Suomen kansalle torstaina Hotelli Punkaharjussa pidetyssä lehdistötilaisuudessa. Putin ja Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö kävivät työvierailuunsa liittyvät kahdenkeskiset neuvottelut Punkaharjulla.

Presidentit poistuivat Olavinlinnasta hetkeä ennen puolta yötä — Työvierailu on päättynyt

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Suomen presidentti Sauli Niinistö poistuivat Olavinlinnasta juuri ennen puolta yötä torstaina. Presidenttien ohjelmassa oli torstai-iltana Jolanta-ooppera Savonlinnan oopperajuhlilla. Iltaan kuului myös päivällinen Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan oopperajuhlien johdon kanssa.

Presidenttien linnasta poistuminen oli ohjelmanumero, sillä Linnankatu ja muita lähikatuja suljettiin siksi aikaa, kun presidenttejä odotettiin. Putinin ja Niinistön autosaattueiden poistuttua Linnankadulta, oli Olavinlinnan seudulla runsaasti ihmisiä liikkeelle, kun tiesulut ja poliisivartiot purettiin,

Putinin ja Niinistön oopperailta sujui rauhallisesti — suuri määrä poliiseja valvomassa poistumista

Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Suomen presidentin Sauli Niinistön oopperailta Olavinlinnassa sujui rauhallisesti. Yleisö päästettiin heti Jolenta-oopperan päätyttyä ulos, ja poistuminen sujui rauhallisesti.

Kansa ohjattiin pois linnalta Martti Talvelan puistokatua pitkin, eikä Linnankadulle ole päästetty ketään.

Paikalla oli pelastuslaitoksen veneitä, poliisiveneitä sekä poliisien vesijettejä vesialueen puolella. Maan kamaralla oli huomattava määrä poliiseja valvomassa poistumista.

Linnankadun kulmauksessa oli mustia autoja ja sinisiä pakettiautoja, joten molemmat presidentit ovat ilmeisesti poistumassa paikalta autolla. Presidenttien ei odoteta yöpyvän alueella, mutta tarkkaa tietoa jatkosuunnitelmista ei ole tihkunut.

 

30.6.17 Pe Uusi kevyen liikenteen

Uusi kevyen liikenteen väylä vie kätevästi kohti Kenkäveroa

Loppusuoralla olevaan Viitostien perusparannukseen Mikkelissä sisältyy myös uusien kevyen liikenteen väylien rakentamista Ristiinantien varteen ja Kaihunlahden rantaan.
Viitostien Kaihun ramppien kummallekin puolelle on parhaillaan valmistumassa uusi kevyen liikenteen väylä, joka johtaa Kenkäveron suuntaan.

Uusi kevyen liikenteen väylä alkaa Ristiinantien itäpuolelta, Suntiolan alikulkukäytävän kohdalta. Reitti kulkee ajorampin ja Kaihunlahden rannan välistä ja siitä edelleen Viitostien suuntaisesti, pitkin Kaihunlahden pohjoisrantaa Kenkäveron suuntaan. Reitti on rakennettu lähelle veden pintaa, rantapenkereelle.
Reitiltä on yhteys Mikkelipuistoon ja Kaihulla kiertäville ulkoilureiteille. Uusi kevyen liikenteen väylä mahdollistaa esimerkiksi Kaihunlahden kiertämisen joko polkupyörällä tai kävellen.
Keskustan suunnasta on yhteys uudelle kevyen liikenteen väylälle. Väylä kulkee Viitostien pohjoispuolisen ajorampin reunaa myötäillen Postin terminaalin ohitse ja yhtyy uuden alikulkutunnelin jälkeen Kaihunlahden pohjoisrantaa pitkin kulkevaan kevyen liikenteen väylään.

Uusien reittien pohjatyöt tehtiin jo viime syksynä ja ne olivatkin jo talven aikana sangen runsaassa epävirallisessa käytössä. Nyt niiden viimeistelytyöt ovat käynnissä ja valmista luvataan viimeistään siihen hetkeen, kun asuntomessut heinäkuun puolivälissä alkavat.
— Parhaillaan väylille ajetaan rakennekerroksia. Tällä viikolla tehdään uuteen alikulkuväylään kiveykset ja sen jälkeen päästään päällystystöihin, kertoo Destian työmaapäällikkö Pekka Jaakkola.
Kaikki uudet kevyen liikenteen väylät saavat asfalttipinnoitteen. Niille tulee myös valaistus sekä Kaihunlahden vesistöpenkereen kohdalle suojakaiteet.

28.6.17 Ke Annikki Tähti on kuollut

Annikki Tähti on kuollut — Tähti lauloi Balladin Olavinlinnasta paikan päällä linnassa vuonna 2000

Rakastettu iskelmälaulaja menehtyi 87 vuoden iässä.
Pitkän uran tehnyt rakastettu laulaja Annikki Tähti on kuollut.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan Tähti menehtyi 19. kesäkuuta.

Viime joulukuussa 87 vuotta täyttänyt Tähti aloitti musiikkiuransa vuonna 1952, joten hän ehti luoda uraa ja esiintyä kaikkiaan kuudella vuosikymmenellä.

Tähden läpimurtolevytys oli Muistatko Monrepos’n -valssi vuodelta 1955 oli ensimmäinen kultaa myynyt levy Suomessa.

Tuolloin kultalevyjä myönsivät ääniteteollisuuden kattojärjestön sijaan levy-yhtiöt omille artisteilleen, mutta singleä myytiin kunnioitettavat yli 30 000 kappaletta.

Kappaleen säveltänyt Erik Lindström muisteli vuonna 2012 sen nousua aikansa hitiksi.

– Se teksti oli minulla pianon päällä noin vuoden. Luin sitä ja hissun kissun alkoi päähän tulla jotain.

Laulu oli alun perin tarkoitettu vain täytekappaleeksi Tähden Pieni sydän -singlen b-puolelle. Täytekappale nousi kuitenkin suosikiksi.

– Jonain päivänä se myi tuhat kappaletta. Firmassa joita levyjä prässättiin, tehtiin töitä kolmessa vuorossa.

Myöhemmin kappaleen ovat levyttäneet muun muassa Olavi Virta ja Tapani Kansa.

Annikki Tähden suurimpia hittejä olivat myös Kuningaskobra, Pieni sydän ja Balladi Olavinlinnasta.

Viimeisen paluunsa Tähti teki 2000-luvun alussa, kun hänen Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä -elokuvassa laulamansa Muistatko Monrepos’n tavoitti uutta yleisöä.

Laulaja keikkaili vielä 2000-luvun alkupuolella. Toukokuussa 2008 Tähti sai aivoinfarktin, ja vetäytyi sen jälkeen julkisuudesta.

– Olen ollut jo pitkään kotona, poikani on omaishoitajani. Joudun käyttämään edelleen rollaattoria, mutta muuten kaikki on hyvin. Jumppaharjoituksia olen jo tehnyt ilman rollaattoria, Tähti kertoi Ilta-Sanomien haastattelussa joulukuussa 2009 voinnistaan.

Hän oli aiemmin naimisissa orkesterinjohtaja Pentti Tiensuun kanssa. Tähdellä on yksi poika, Jukka Tiensuu. Vuonna 2009 poika toimi Tähden omaishoitajana.

Tuolloin Tähti vielä suunnitteli mahdollista paluuta keikkalavoille – mikäli terveys olisi antanut myöten. Hän oli kiitollinen siitä, että oli elossa.

– Tosiasiat pitää laittaa naaman eteen ja odottaa parempaa aikaa. En rupea ikävöimään mitään, odottelen vain paranemista

– Täytyy laittaa kädet ristiin ja kiittää. Minähän kykenen edelleen liikkumaan rollaattorilla ja käymään jumpassakin. Mutta keikalle en lähde ennen kuin kävelen omin jaloin, Tähti tuumasi tuolloin.

18.6.17 Su Laulaja Helka Hynninen

Laulaja Helka Hynninen on kuollut

Laulaja Helka Hynninen menehtyi lyhyen sairauden jälkeen Mikkelissä 29. toukokuuta. Hän oli 87-vuotias.
Vuonna 1930 syntynyt Hynninen tunnettiin jo nuorella iällä hyvänä laulajana sekä synnyinseudullaan Vesannolla että entisessä Mikkelin maalaiskunnassa, jossa hän toimi Hiirolan Matiskalan tilan emäntänä. Hänestä tuli kuitenkin valtakunnallisesti tunnettu viihdenimi vasta myöhemmin.

Hynninen löi läpi esiinnyttyään 12.9. 1976 Yleisradion 50-vuotisjuhlakonsertissa, jossa hän esitti oman laulunsa Lapsuusajan maisemissa. Hynnisen löysi legendaarinen radio- ja televisiohahmo Niilo Tarvajärvi. ”Tarva” kuuli Hynnistä Hiirolassa käydessään ja kaksi pyytää tätä esiintymään Ylen juhlaohjelmaan.
Menestynyt viihdemusiikin tuottaja Rauno Lehtinen kiinnostui esiintymisen jälkeen mikkeliläislaulajasta ja ehdotti hänelle levytyssopimusta. Hynnisen debyyttialbumi Helka Hynninen Hiirolasta ilmestyi pian tämän jälkeen.
Vuosina 1976—87 Hynninen julkaisi useita albumeja, jotka tavoittivat kuulijansa myös kasetteina. Levytystahti hiljeni 1990-luvulle tultaessa, mutta vielä vuonna 2000 Hynninen julkaisi uutta musiikkia levyllä.

Hynninen oli tuottelias sanoittaja, joka ammensi laulujen aiheita omasta elämänpiiristään. Lapsuusajan maisemissa-laulusta tuli hänen suurin hittinsä. Tien kuulijoiden sydämiin löysi myös Tyttären valssi, joka on Toivo Orasmaan sävellys Hynnisen sanoihin. Kappale on ollut suosittu häävalssi.
Hynninen esiintyi ahkerasti viime vuosiin saakka. Merkittävän uran hän teki myös Yhdysvalloissa, jossa hän kävi vuodesta 1980 lähtien kymmeniä kertoja esiintymässä amerikansuomalaisten tilaisuuksissa.
Tärkeä taustavoima Helka Hynniselle oli hänen aviomiehensä Lassi Hynninen. Hän säesti vaimoaan esityksissä harmonikalla ja toimi myös tämän keikkakuskina vuosikymmeniä.

Hynninen esitti myös paljon hengellistä musiikkia. Hynnisen hengellinen levy Hiljaisin hetkin koostuu kirkkovuoden merkkipäiviin liittyvistä hengellisistä lauluista.
Viime vuosina häntä nähtiin laulamassa pääasiassa eläkeläisten ja sotaveteraanien tilaisuuksissa sekä sairaaloissa ja kirkoissa.

25.5.17 To Mauno Koivisto saatettiin

Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon

Presidentti Mauno Koivisto on laskettu haudan lepoon Hietaniemen hautausmaalla.

Koivisto haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin presidentti Urho Kekkosen ja presidentti Risto Rytin viereen, Hietaniemen kappelin läheiselle alueelle. Arkkua kantoivat Koiviston entiset adjutantit.

Haudan äärellä presidentin leski Tellervo Koivisto laski arkulle vielä yhden punaisen ruusun. Rinnalla seisoi presidentin tytär Assi Koivisto-Allonen. Arkku laskettiin maahan Porilaisten marssin soidessa.

Muistotilaisuus pidettiin vain kutsuvieraiden kesken, mutta hautajaiset kokosivat suuret määrät suomalaisia seuraamaan päivän etenemistä paikan päälle tai joukkoviestimien ääreen.

Presidentin arkku tuotiin Hietaniemeen surusaatossa, joka lähti Helsingin tuomiokirkolta ja kulki läpi kaupungin keskustan. Kaikkiaan arviolta jopa 30 000 ihmistä oli kerääntynyt saattueen reitin varrelle.

24.5.17 Ke James Bondi on kuollut

James Bondia näytellyt Roger Moore, 89, on kuollut

Bond-näyttelijä kuoli lyhyen sairauden jälkeen.
James Bondia hän esitti vuosina 1973-1985 yhteensä seitsemässä eri Bond-elokuvassa. Vuosina 1962-1969 Moore esitti Pyhimykset-sarjassa pyhimys Simon Templaria ja 70-luvun alkupuolella Veijareita ja pyhimyksiä –sarjassa Brett Sinclairia. Viimeisissä pitkissä elokuvissaan hän esiintyi äänirooleissa.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Moore kuoli syöpään Sveitsissä. Perhe kertoo, että Mooren hautajaiset järjestetään hänen toiveestaan Monacossa. Moorella on kaksi poikaa ja yksi tytär. Naimisissa hän oli kuolleessan tanskalaisen Kristina Tholstrupin kanssa.

13.5.17 La Presidentti Mauno Koivisto on kuollut

Mauno Koivisto saattohoitoon

Presidentti Mauno Koivisto, 93, on siirretty saattohoitoon, kertoo MTV Uutiset. Presidentin tytär Assi Koivisto oli vahvistanut asian MTV:lle.

Alzheimeria sairastavan presidentin tila on heikentynyt nopeasti.

— Aikaa ei ole paljon, Assi Koivisto kertoo. Hän on vahvistanut asian myös Helsingin Sanomille.

— Hän on niin voipunut, ettei enää jaksa kommunikoida.

Lääkärit ovat Assi Koiviston mukaan arvioineet omaisille saattohoidon tarpeen keston, mutta hän ei halua kertoa arviosta julkisuuteen.

— On sovittu, että presidentinkanslia tiedottaa, kun se hetki tulee.

Presidentti Mauno Koivisto on kuollut

Presidentti Mauno Koivisto kuoli 12. toukokuuta 2017 kello 21.15 Meilahden sairaalassa, Tasavallan presidentin kanslia tiedottaa. Presidentti Mauno Henrik Koivisto oli kuollessaan 93-vuotias.

Mauno Koivisto toimi Suomen tasavallan presidenttinä 12 vuoden ajan vuosina 1982–1994. Hän oli Suomen yhdeksäs presidentti. Ennen presidenttiyttään hän toimi muun muassa pääministerinä, valtiovarainministerinä sekä Suomen Pankin pääjohtajana.

Presidentti Koivisto saatetaan haudan lepoon valtiollisissa hautajaisissa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Mauno Koivisto ohjasi Suomen kylmästä sodasta osaksi länttä

Suomen ovi länteen levähti yllättäen selälleen 1990-luvun alussa. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto ei jahkaillut. Kun tilaisuus tuli, hän johdatti Suomen lyhyessä ajassa pois Neuvostoliitto-Venäjän vaikutuspiiristä tiukaksi osaksi läntistä Eurooppaa.
Tämä taitaa jäädä Koiviston suurimmaksi testamentiksi jälkipolville.
Vaatimattomista oloista lähteneen turkulaispojan tie sotaan, satamatöihin, yliopistolle, pankkimaailmaan ja lopulta politiikan huipulle päättyi myöhään perjantaina. Alzheimerin taudin uuvuttama kaukopartiomies nukkui pois Meilahden sairaalassa Helsingissä.
Koiviston myötä hautaan saatetaan yksi aikakausi Suomen historiassa. Sodan käyneiden hyvinvointivaltion rakentajien joukko on huvennut kovin harvaksi.

Mauno Henrik Koiviston (1923– 2017) 12-vuotinen presidenttikausi osui Suomen historiassa poikkeukselliseen murrosaikaan. Koivisto nousi valtaan presidentti Urho Kekkosen sairastuttua 1981.
Kekkosen pitkällä kaudella maa vaurastui ja teollistui, mutta samalla vallankäyttö ja parlamentaarinen demokratia saivat outoja piirteitä. Kekkosesta muodostui pikkuhiljaa Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden henkilökohtainen takuumies. Ulkopolitiikan varjolla Kekkonen käytti poikkeuksellista valtaa myös sisäpolitiikassa.
Koiviston ensimmäisen virkakauden (1982—1988) merkittävin saavutus olikin olojen normalisoiminen. Presidentti keskittyi presidentin tehtäviin ja maan yleispolitiikkaa johti jälleen eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus. Koiviston johdolla maan perustuslakia muutettiin ja presidentin valtaa rajoitettiin tuntuvasti.
Myös suhteet Neuvostoliittoon tervehtyivät: Koivisto teki selvän rajan sille, millainen poliittinen ohjailu Moskovasta on hyväksyttävää.
Koivisto kuitenkin jatkoi läheisten suhteiden ylläpitämistä Neuvostoliittoon ja selvästi ymmärsi suurvallan turvallisuushuolia. YYA-sopimuksen hengessä Suomi vältti kaikkia naapuria ärsyttäviä kannanottoja ja vakuutti rauhanomaista puolueettomuuspolitiikkaansa.

Koiviston toista presidenttikautta (1988—1994) leimasivat kylmän sodan päättyminen Neuvostoliiton hajoamiseen sekä Suomen integroituminen Euroopan unioniin.
Neuvostoliiton hajoamisprosessi alkoi jo 1989, mutta Suomessa maan lopullinen mureneminen 1991 tuli silti yllätyksenä. Koivisto itse kertoo järkyttyneensä suurvallan hajoamisesta.
”Odotin siitä paljon pahempia seurauksia kuin mitä tuli” hän kirjoitti 1995.
Koiviston johdolla Suomi säilytti korostetun korrektit välit Neuvostoliittoon niin kauan kuin maa ylipäänsä oli olemassa. Samaan aikaan taustalla toki tapahtui ja Suomi lisäsi yhteydenpitoaan länteen etenkin taloudessa.
Moskovan vuoden 1991 epäonnistunut vallankaappausyritys oli lopulta se rajapyykki, joka heilautti Suomen eroon itänaapurin käsikynkästä. Koiviston johdolla Suomi irtautui YYA-sopimuksesta, ja helmikuussa 1992 presidentti kertoi Suomen hakevan EY:n täysjäseneksi.
Suomen EU-jäsenyysneuvottelut päättyivät sopuun Mauno Koiviston viimeisenä presidenttipäivänä maaliskuussa 1994, mutta niin myöhään, ettei Koivisto ollut enää virassa.

Poliitikkona Koivisto oli poikkeuksellinen hahmo. Hän ei toiminut koskaan kansanedustajana, vaan teki uraa Suomen Pankissa ja osallistui sieltä yhteiskunnalliseen keskusteluun — tai piipahti välillä pääministerinä.
Hän ei myöskään ollut puolueessaan SDP:ssä missään vaiheessa varsinaisessa sisäpiirissä. Puolue joutui nostamaan hänet presidenttiehdokkaaksi, koska kansalaiset olivat häneen kovin ihastuneita jo 1960-luvulta alkaen.
Kansan suussa Koivisto tunnettiin Manuna. Hän tykkäsi pyöräilystä, viihtyi rakennushommissa kesämökillään, pelasi lentopalloa. Tohtoriksi väitellyt satamatyöläinen oli monelle helppo samaistumisen kohde: vaatimattoman rehellisen ja tutun oloinen isähahmo.
Ei Koivisto kuitenkaan mikään reteä kansanmies ollut. Hän harrasti filosofiaa ja oli puheissaan vaikeaselkoinen fundeeraaja, jonka ajatuksenjuoksusta oli hitaamman vaikea saada kiinni.

Vuoden 1982 presidentinvaaleissa Koivisto synnytti varsinaisen buumin. Kansa halusi muutosta, ja se henkilöityi Koivistoon. Vastustajat yrittivät pelotella Koiviston huonoilla idänsuhteilla, mutta se kortti ei pitänyt.
Koivisto onnistui kulkemaan läpi uransa ja kahdet presidentinvaalitkin  epäpoliittisena poliitikkona. Kyllä hän silti myös pelit osasi. Hänen muistelmateoksissaan on siitä lukuisia esimerkkejä.
Muun muassa vuoden 1987 hallitusratkaisun alla Koivisto hermostui puoluejohtajien ns. kassakaappisopimuksesta ja nosti Harri Holkerin (kok.) yllättäen pääministeriksi.
1990-luvun alussa Suomen talous ajautui vakaviin vaikeuksiin. Presidentti Koivistoa on syytetty yhdeksi laman syyllisistä, hän kun oli voimakkaasti tukemassa maan valuuttakurssin pitämistä vahvana, mikä osoittautui virheeksi.
Muutoinkin Koiviston suurin suosio sai pieniä kolhuja toisen kauden aikana. Yksi näkyvä kritiikin kohde oli Suomen nuivaksi koettu suhtautuminen Baltian maiden vapautumiseen Neuvostovallan alta.
Sodan käynyt Koivisto oli reaalipoliitikko. Hän tiesi omakohtaisesti rintamalta, mitä voi tapahtua, jos suurvaltojen kanssa menee sukset pahasti ristiin.

2.5.17 Ti Parannustyöt

Parannustyöt vaikuttavat liikennejärjestelyihin

Mikkelin Tuppuralan ja Graanin alueella tehtävien parannustöiden vuoksi valtatien alittavia väyliä joudutaan sulkemaan tilapäisesti. Tiistaina 2.5. suljetaan Graanin alilkulku, ja liikenne ohjataan kulkemaan yllä olevan kartan mukaisesti Paukkulantien ja Tuppuralankadun kautta.

Vajaa viikko myöhemmin, 8.5. suljetaan Tuppuralan alikulku, ja kevyt liikenne ohjataan alla olevan kartan mukaisesti kulkemaan Tuppuralankadun kautta. Vaihtoehtoisesti kevyt liikenne voi kulkea myös Savilahden sillan ali, kavennettua reittiä pitkin.

Liikenteen järjestelyt ovat voimassa heinäkuun puoliväliin saakka.

4.4.17 Ti Työt jatkuvat

Työt jatkuvat Graanin ja Ristiinantien alueilla

Graanin suunnalla Savilahden sillan ja Tuppuralan eritasoliittymän välistä osuutta parannetaan erkanemis- ja liittymiskaistoja pidentämällä ja geometriaa korjaamalla. Tuppuralan eritasoliittymän alueella tehdään kaistajärjestelyjä huhtikuusta heinäkuuhun, jolloin alueen nopeusrajoitus on 50 km/h ja tarvittaessa 30 km/h.

Graanin siltatyöt vaikuttavat katuverkon ja kevyen liikenteen liikennejärjestelyihin. Pohjoisen suuntaan suljetaan yksi kaista Savilahden sillan jälkeen. Nopeusrajoitus 50 km/h alkaa ennen Savilahden siltaa.

Ristiinantien parannustoimien vuoksi joudutaan ajoittain sulkemaan toinen kaistoista. Kaistajärjestelyjä tehdään välillä 10.4.–13.7.2017, jolloin liikennettä ohjataan kaistalta toiselle töiden etenemisen mukaan. Nopeusrajoitus alueella on 50 km/h.