28.6.17 Ke Annikki Tähti on kuollut

Annikki Tähti on kuollut — Tähti lauloi Balladin Olavinlinnasta paikan päällä linnassa vuonna 2000

Rakastettu iskelmälaulaja menehtyi 87 vuoden iässä.
Pitkän uran tehnyt rakastettu laulaja Annikki Tähti on kuollut.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan Tähti menehtyi 19. kesäkuuta.

Viime joulukuussa 87 vuotta täyttänyt Tähti aloitti musiikkiuransa vuonna 1952, joten hän ehti luoda uraa ja esiintyä kaikkiaan kuudella vuosikymmenellä.

Tähden läpimurtolevytys oli Muistatko Monrepos’n -valssi vuodelta 1955 oli ensimmäinen kultaa myynyt levy Suomessa.

Tuolloin kultalevyjä myönsivät ääniteteollisuuden kattojärjestön sijaan levy-yhtiöt omille artisteilleen, mutta singleä myytiin kunnioitettavat yli 30 000 kappaletta.

Kappaleen säveltänyt Erik Lindström muisteli vuonna 2012 sen nousua aikansa hitiksi.

– Se teksti oli minulla pianon päällä noin vuoden. Luin sitä ja hissun kissun alkoi päähän tulla jotain.

Laulu oli alun perin tarkoitettu vain täytekappaleeksi Tähden Pieni sydän -singlen b-puolelle. Täytekappale nousi kuitenkin suosikiksi.

– Jonain päivänä se myi tuhat kappaletta. Firmassa joita levyjä prässättiin, tehtiin töitä kolmessa vuorossa.

Myöhemmin kappaleen ovat levyttäneet muun muassa Olavi Virta ja Tapani Kansa.

Annikki Tähden suurimpia hittejä olivat myös Kuningaskobra, Pieni sydän ja Balladi Olavinlinnasta.

Viimeisen paluunsa Tähti teki 2000-luvun alussa, kun hänen Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä -elokuvassa laulamansa Muistatko Monrepos’n tavoitti uutta yleisöä.

Laulaja keikkaili vielä 2000-luvun alkupuolella. Toukokuussa 2008 Tähti sai aivoinfarktin, ja vetäytyi sen jälkeen julkisuudesta.

– Olen ollut jo pitkään kotona, poikani on omaishoitajani. Joudun käyttämään edelleen rollaattoria, mutta muuten kaikki on hyvin. Jumppaharjoituksia olen jo tehnyt ilman rollaattoria, Tähti kertoi Ilta-Sanomien haastattelussa joulukuussa 2009 voinnistaan.

Hän oli aiemmin naimisissa orkesterinjohtaja Pentti Tiensuun kanssa. Tähdellä on yksi poika, Jukka Tiensuu. Vuonna 2009 poika toimi Tähden omaishoitajana.

Tuolloin Tähti vielä suunnitteli mahdollista paluuta keikkalavoille – mikäli terveys olisi antanut myöten. Hän oli kiitollinen siitä, että oli elossa.

– Tosiasiat pitää laittaa naaman eteen ja odottaa parempaa aikaa. En rupea ikävöimään mitään, odottelen vain paranemista

– Täytyy laittaa kädet ristiin ja kiittää. Minähän kykenen edelleen liikkumaan rollaattorilla ja käymään jumpassakin. Mutta keikalle en lähde ennen kuin kävelen omin jaloin, Tähti tuumasi tuolloin.

18.6.17 Su Laulaja Helka Hynninen

Laulaja Helka Hynninen on kuollut

Laulaja Helka Hynninen menehtyi lyhyen sairauden jälkeen Mikkelissä 29. toukokuuta. Hän oli 87-vuotias.
Vuonna 1930 syntynyt Hynninen tunnettiin jo nuorella iällä hyvänä laulajana sekä synnyinseudullaan Vesannolla että entisessä Mikkelin maalaiskunnassa, jossa hän toimi Hiirolan Matiskalan tilan emäntänä. Hänestä tuli kuitenkin valtakunnallisesti tunnettu viihdenimi vasta myöhemmin.

Hynninen löi läpi esiinnyttyään 12.9. 1976 Yleisradion 50-vuotisjuhlakonsertissa, jossa hän esitti oman laulunsa Lapsuusajan maisemissa. Hynnisen löysi legendaarinen radio- ja televisiohahmo Niilo Tarvajärvi. ”Tarva” kuuli Hynnistä Hiirolassa käydessään ja kaksi pyytää tätä esiintymään Ylen juhlaohjelmaan.
Menestynyt viihdemusiikin tuottaja Rauno Lehtinen kiinnostui esiintymisen jälkeen mikkeliläislaulajasta ja ehdotti hänelle levytyssopimusta. Hynnisen debyyttialbumi Helka Hynninen Hiirolasta ilmestyi pian tämän jälkeen.
Vuosina 1976—87 Hynninen julkaisi useita albumeja, jotka tavoittivat kuulijansa myös kasetteina. Levytystahti hiljeni 1990-luvulle tultaessa, mutta vielä vuonna 2000 Hynninen julkaisi uutta musiikkia levyllä.

Hynninen oli tuottelias sanoittaja, joka ammensi laulujen aiheita omasta elämänpiiristään. Lapsuusajan maisemissa-laulusta tuli hänen suurin hittinsä. Tien kuulijoiden sydämiin löysi myös Tyttären valssi, joka on Toivo Orasmaan sävellys Hynnisen sanoihin. Kappale on ollut suosittu häävalssi.
Hynninen esiintyi ahkerasti viime vuosiin saakka. Merkittävän uran hän teki myös Yhdysvalloissa, jossa hän kävi vuodesta 1980 lähtien kymmeniä kertoja esiintymässä amerikansuomalaisten tilaisuuksissa.
Tärkeä taustavoima Helka Hynniselle oli hänen aviomiehensä Lassi Hynninen. Hän säesti vaimoaan esityksissä harmonikalla ja toimi myös tämän keikkakuskina vuosikymmeniä.

Hynninen esitti myös paljon hengellistä musiikkia. Hynnisen hengellinen levy Hiljaisin hetkin koostuu kirkkovuoden merkkipäiviin liittyvistä hengellisistä lauluista.
Viime vuosina häntä nähtiin laulamassa pääasiassa eläkeläisten ja sotaveteraanien tilaisuuksissa sekä sairaaloissa ja kirkoissa.

25.5.17 To Mauno Koivisto saatettiin

Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon

Presidentti Mauno Koivisto on laskettu haudan lepoon Hietaniemen hautausmaalla.

Koivisto haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin presidentti Urho Kekkosen ja presidentti Risto Rytin viereen, Hietaniemen kappelin läheiselle alueelle. Arkkua kantoivat Koiviston entiset adjutantit.

Haudan äärellä presidentin leski Tellervo Koivisto laski arkulle vielä yhden punaisen ruusun. Rinnalla seisoi presidentin tytär Assi Koivisto-Allonen. Arkku laskettiin maahan Porilaisten marssin soidessa.

Muistotilaisuus pidettiin vain kutsuvieraiden kesken, mutta hautajaiset kokosivat suuret määrät suomalaisia seuraamaan päivän etenemistä paikan päälle tai joukkoviestimien ääreen.

Presidentin arkku tuotiin Hietaniemeen surusaatossa, joka lähti Helsingin tuomiokirkolta ja kulki läpi kaupungin keskustan. Kaikkiaan arviolta jopa 30 000 ihmistä oli kerääntynyt saattueen reitin varrelle.

24.5.17 Ke James Bondi on kuollut

James Bondia näytellyt Roger Moore, 89, on kuollut

Bond-näyttelijä kuoli lyhyen sairauden jälkeen.
James Bondia hän esitti vuosina 1973-1985 yhteensä seitsemässä eri Bond-elokuvassa. Vuosina 1962-1969 Moore esitti Pyhimykset-sarjassa pyhimys Simon Templaria ja 70-luvun alkupuolella Veijareita ja pyhimyksiä –sarjassa Brett Sinclairia. Viimeisissä pitkissä elokuvissaan hän esiintyi äänirooleissa.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Moore kuoli syöpään Sveitsissä. Perhe kertoo, että Mooren hautajaiset järjestetään hänen toiveestaan Monacossa. Moorella on kaksi poikaa ja yksi tytär. Naimisissa hän oli kuolleessan tanskalaisen Kristina Tholstrupin kanssa.

13.5.17 La Presidentti Mauno Koivisto on kuollut

Mauno Koivisto saattohoitoon

Presidentti Mauno Koivisto, 93, on siirretty saattohoitoon, kertoo MTV Uutiset. Presidentin tytär Assi Koivisto oli vahvistanut asian MTV:lle.

Alzheimeria sairastavan presidentin tila on heikentynyt nopeasti.

— Aikaa ei ole paljon, Assi Koivisto kertoo. Hän on vahvistanut asian myös Helsingin Sanomille.

— Hän on niin voipunut, ettei enää jaksa kommunikoida.

Lääkärit ovat Assi Koiviston mukaan arvioineet omaisille saattohoidon tarpeen keston, mutta hän ei halua kertoa arviosta julkisuuteen.

— On sovittu, että presidentinkanslia tiedottaa, kun se hetki tulee.

Presidentti Mauno Koivisto on kuollut

Presidentti Mauno Koivisto kuoli 12. toukokuuta 2017 kello 21.15 Meilahden sairaalassa, Tasavallan presidentin kanslia tiedottaa. Presidentti Mauno Henrik Koivisto oli kuollessaan 93-vuotias.

Mauno Koivisto toimi Suomen tasavallan presidenttinä 12 vuoden ajan vuosina 1982–1994. Hän oli Suomen yhdeksäs presidentti. Ennen presidenttiyttään hän toimi muun muassa pääministerinä, valtiovarainministerinä sekä Suomen Pankin pääjohtajana.

Presidentti Koivisto saatetaan haudan lepoon valtiollisissa hautajaisissa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Mauno Koivisto ohjasi Suomen kylmästä sodasta osaksi länttä

Suomen ovi länteen levähti yllättäen selälleen 1990-luvun alussa. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto ei jahkaillut. Kun tilaisuus tuli, hän johdatti Suomen lyhyessä ajassa pois Neuvostoliitto-Venäjän vaikutuspiiristä tiukaksi osaksi läntistä Eurooppaa.
Tämä taitaa jäädä Koiviston suurimmaksi testamentiksi jälkipolville.
Vaatimattomista oloista lähteneen turkulaispojan tie sotaan, satamatöihin, yliopistolle, pankkimaailmaan ja lopulta politiikan huipulle päättyi myöhään perjantaina. Alzheimerin taudin uuvuttama kaukopartiomies nukkui pois Meilahden sairaalassa Helsingissä.
Koiviston myötä hautaan saatetaan yksi aikakausi Suomen historiassa. Sodan käyneiden hyvinvointivaltion rakentajien joukko on huvennut kovin harvaksi.

Mauno Henrik Koiviston (1923– 2017) 12-vuotinen presidenttikausi osui Suomen historiassa poikkeukselliseen murrosaikaan. Koivisto nousi valtaan presidentti Urho Kekkosen sairastuttua 1981.
Kekkosen pitkällä kaudella maa vaurastui ja teollistui, mutta samalla vallankäyttö ja parlamentaarinen demokratia saivat outoja piirteitä. Kekkosesta muodostui pikkuhiljaa Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden henkilökohtainen takuumies. Ulkopolitiikan varjolla Kekkonen käytti poikkeuksellista valtaa myös sisäpolitiikassa.
Koiviston ensimmäisen virkakauden (1982—1988) merkittävin saavutus olikin olojen normalisoiminen. Presidentti keskittyi presidentin tehtäviin ja maan yleispolitiikkaa johti jälleen eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus. Koiviston johdolla maan perustuslakia muutettiin ja presidentin valtaa rajoitettiin tuntuvasti.
Myös suhteet Neuvostoliittoon tervehtyivät: Koivisto teki selvän rajan sille, millainen poliittinen ohjailu Moskovasta on hyväksyttävää.
Koivisto kuitenkin jatkoi läheisten suhteiden ylläpitämistä Neuvostoliittoon ja selvästi ymmärsi suurvallan turvallisuushuolia. YYA-sopimuksen hengessä Suomi vältti kaikkia naapuria ärsyttäviä kannanottoja ja vakuutti rauhanomaista puolueettomuuspolitiikkaansa.

Koiviston toista presidenttikautta (1988—1994) leimasivat kylmän sodan päättyminen Neuvostoliiton hajoamiseen sekä Suomen integroituminen Euroopan unioniin.
Neuvostoliiton hajoamisprosessi alkoi jo 1989, mutta Suomessa maan lopullinen mureneminen 1991 tuli silti yllätyksenä. Koivisto itse kertoo järkyttyneensä suurvallan hajoamisesta.
”Odotin siitä paljon pahempia seurauksia kuin mitä tuli” hän kirjoitti 1995.
Koiviston johdolla Suomi säilytti korostetun korrektit välit Neuvostoliittoon niin kauan kuin maa ylipäänsä oli olemassa. Samaan aikaan taustalla toki tapahtui ja Suomi lisäsi yhteydenpitoaan länteen etenkin taloudessa.
Moskovan vuoden 1991 epäonnistunut vallankaappausyritys oli lopulta se rajapyykki, joka heilautti Suomen eroon itänaapurin käsikynkästä. Koiviston johdolla Suomi irtautui YYA-sopimuksesta, ja helmikuussa 1992 presidentti kertoi Suomen hakevan EY:n täysjäseneksi.
Suomen EU-jäsenyysneuvottelut päättyivät sopuun Mauno Koiviston viimeisenä presidenttipäivänä maaliskuussa 1994, mutta niin myöhään, ettei Koivisto ollut enää virassa.

Poliitikkona Koivisto oli poikkeuksellinen hahmo. Hän ei toiminut koskaan kansanedustajana, vaan teki uraa Suomen Pankissa ja osallistui sieltä yhteiskunnalliseen keskusteluun — tai piipahti välillä pääministerinä.
Hän ei myöskään ollut puolueessaan SDP:ssä missään vaiheessa varsinaisessa sisäpiirissä. Puolue joutui nostamaan hänet presidenttiehdokkaaksi, koska kansalaiset olivat häneen kovin ihastuneita jo 1960-luvulta alkaen.
Kansan suussa Koivisto tunnettiin Manuna. Hän tykkäsi pyöräilystä, viihtyi rakennushommissa kesämökillään, pelasi lentopalloa. Tohtoriksi väitellyt satamatyöläinen oli monelle helppo samaistumisen kohde: vaatimattoman rehellisen ja tutun oloinen isähahmo.
Ei Koivisto kuitenkaan mikään reteä kansanmies ollut. Hän harrasti filosofiaa ja oli puheissaan vaikeaselkoinen fundeeraaja, jonka ajatuksenjuoksusta oli hitaamman vaikea saada kiinni.

Vuoden 1982 presidentinvaaleissa Koivisto synnytti varsinaisen buumin. Kansa halusi muutosta, ja se henkilöityi Koivistoon. Vastustajat yrittivät pelotella Koiviston huonoilla idänsuhteilla, mutta se kortti ei pitänyt.
Koivisto onnistui kulkemaan läpi uransa ja kahdet presidentinvaalitkin  epäpoliittisena poliitikkona. Kyllä hän silti myös pelit osasi. Hänen muistelmateoksissaan on siitä lukuisia esimerkkejä.
Muun muassa vuoden 1987 hallitusratkaisun alla Koivisto hermostui puoluejohtajien ns. kassakaappisopimuksesta ja nosti Harri Holkerin (kok.) yllättäen pääministeriksi.
1990-luvun alussa Suomen talous ajautui vakaviin vaikeuksiin. Presidentti Koivistoa on syytetty yhdeksi laman syyllisistä, hän kun oli voimakkaasti tukemassa maan valuuttakurssin pitämistä vahvana, mikä osoittautui virheeksi.
Muutoinkin Koiviston suurin suosio sai pieniä kolhuja toisen kauden aikana. Yksi näkyvä kritiikin kohde oli Suomen nuivaksi koettu suhtautuminen Baltian maiden vapautumiseen Neuvostovallan alta.
Sodan käynyt Koivisto oli reaalipoliitikko. Hän tiesi omakohtaisesti rintamalta, mitä voi tapahtua, jos suurvaltojen kanssa menee sukset pahasti ristiin.

2.5.17 Ti Parannustyöt

Parannustyöt vaikuttavat liikennejärjestelyihin

Mikkelin Tuppuralan ja Graanin alueella tehtävien parannustöiden vuoksi valtatien alittavia väyliä joudutaan sulkemaan tilapäisesti. Tiistaina 2.5. suljetaan Graanin alilkulku, ja liikenne ohjataan kulkemaan yllä olevan kartan mukaisesti Paukkulantien ja Tuppuralankadun kautta.

Vajaa viikko myöhemmin, 8.5. suljetaan Tuppuralan alikulku, ja kevyt liikenne ohjataan alla olevan kartan mukaisesti kulkemaan Tuppuralankadun kautta. Vaihtoehtoisesti kevyt liikenne voi kulkea myös Savilahden sillan ali, kavennettua reittiä pitkin.

Liikenteen järjestelyt ovat voimassa heinäkuun puoliväliin saakka.

4.4.17 Ti Työt jatkuvat

Työt jatkuvat Graanin ja Ristiinantien alueilla

Graanin suunnalla Savilahden sillan ja Tuppuralan eritasoliittymän välistä osuutta parannetaan erkanemis- ja liittymiskaistoja pidentämällä ja geometriaa korjaamalla. Tuppuralan eritasoliittymän alueella tehdään kaistajärjestelyjä huhtikuusta heinäkuuhun, jolloin alueen nopeusrajoitus on 50 km/h ja tarvittaessa 30 km/h.

Graanin siltatyöt vaikuttavat katuverkon ja kevyen liikenteen liikennejärjestelyihin. Pohjoisen suuntaan suljetaan yksi kaista Savilahden sillan jälkeen. Nopeusrajoitus 50 km/h alkaa ennen Savilahden siltaa.

Ristiinantien parannustoimien vuoksi joudutaan ajoittain sulkemaan toinen kaistoista. Kaistajärjestelyjä tehdään välillä 10.4.–13.7.2017, jolloin liikennettä ohjataan kaistalta toiselle töiden etenemisen mukaan. Nopeusrajoitus alueella on 50 km/h.

7.4.1 Pe Kuorma-auto ajoi

Kuorma-auto ajoi väkijoukkoon Tukholman ydinkeskustassa, ainakin kolme kuollut

Kuorma-auto on ajanut väkijoukkoon ja tavarataloon Tukholman keskustassa, kertovat useat ruotsalaismediat. Poliisi sai tapauksesta hälytyksen kello 14.53 paikallista aikaa.

Silminnäkijät kertovat yleisradioyhtiö SVT:lle, että auto ajoi ensin ihmisjoukkoon Drottninggatanilla ja sen jälkeen suoraan tavarataloon. Turvallisuuspoliisi Säpo kuvailee tiedotteessaan tapahtunutta ”iskuksi”. Kuorma-auto oli varastettu aiemmin päivällä.

Poliisi kertoo SVT:lle, että ainakin kolme henkilöä on kuollut ja kahdeksan loukkaantunut. Ulkoministeriön mukaan tiedossa ei ole, että suomalaisia olisi kuollut tai loukkaantunut.

Pääministeri Stefan Löfven on kertonut tiedotustilaisuudessa Expressen-lehden mukaan, että teosta epäilty henkilö on otettu kiinni.

Tukholman poliisi kertoi myöhemmin iltapäivällä verkkosivuillaan, että ketään ei ole tällä hetkellä kiinniotettuna.

Poliisin mukaan terrori-iskun mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Pääministeri Löfven kommentoi aiemmin, että kaikki tiedot viittaavat terrori-iskuun.

15.2.17 To Kattilansillan kioski

Mikkelin Kattilansillan kioski sai uuden isännän — ostopäätös syntyi pikavauhtia

Mikkelin Kattilansillassa on maanantaista lähtien palvellut uusi kioski. Ville Mikkasen perustama Kattilansillan grillikioski tarjoilee asiakkailleen grilliruokaa, leivonnaisia ja Veikkauksen pelejä.
Rakennuksessa sijaitsi aiemmin R-kioski, joka lopetti toimintansa tammikuun puolivälissä. Mikkanen oli ehtinyt katsella muitakin paikkoja kioskia varten, mutta ei aikaillut, kun tilaisuus tarjoutui.
— Kun tämä sattui kohdalle, niin ei kauheasti mietitty, ennen kuin kaupat tehtiin, hän kertoo.

Grillikioskia pyörittävät Mikkasen lisäksi hänen puolisonsa Anne Väisänen sekä yksi työntekijä. Väisänen työskenteli aiemmin Kattilansillan R-kioskilla.
— Ajateltiin, että tehdään tästä vähän toisenlainen kuin muut kioskit, Mikkanen sanoo.
Mikkanen on joitakin vuosia sitten pitänyt nakkisämpylävaunua Mikkelin satamassa. Nyt hän halusi toiminnalle pienen vaunun sijasta kiinteän paikan, jossa on isommat tilat.

R-kioskin sulkemisen perusteena oli se, ettei asiakkaita riittänyt tarpeeksi. Mikkanen toivoo, että vanhat ja uudet asiakkaat löytävät tiensä uudelle kioskille.
— Ketjut ovat ketjuja ja yksityinen on yksityinen, hän vertaa.
Grillikioskin valikoimat ovat erilaiset kuin ketjulla, jossa myynnissä on oltava tietyt tuotteet.
Yrittäjä myös pitää kioskin sijaintia ja asiakkaille tarjolla olevia pysäköintimahdollisuuksia hyvinä. Kioski palvelee asiakkaita ympäri viikon iltakahdeksaan, arkisin ja lauantaisin aamuyhdeksästä ja sunnuntaisin kello kahdestatoista lähtien.

13.1.17 Pe Kattilansillan R-kioski

Kattilansillan R-kioski lopettaa maanantaina — ”Kävi kuin Tankki täyteen-sarjassa”

— Kattilansillan R-kioskille Mikkelissä kävi kuten Sulo Vilenin huoltoasemalle Tankki täyteen -sarjassa, aluepäällikkö Kari Kilponen vertaa. Hyvällä paikalla pitkään toiminut kioski on jäänyt jalkoihin, kun tieverkosto on parantunut ja ihmisten liikkuminen muuttunut.

R-kioski, joka sijaitsee Tuukkalankadun sekä 13- ja 15-tien välissä, sulkee ovensa  ja on auki viimeistä päivää sunnuntaina.

— Neljä viime vuotta teimme kaikkemme, jotta kioski säilyisi, mutta toivottua tulosta ei syntynyt, Kilponen kertoo.

Mutkan teko vilkkaasti liikennöidyn Mikkeli—Lappeenranta-tien varrella on Kilposen mukaan osoittautunut vaikeaksi, mutta Kilponen mainitsee myös, että kauppojen pidentyneet aukiajat ovat näkyneet niin kioskitoiminnassa kuin pienissä vähittäiskaupoissa.

Kattilansillan sulkemisen jälkeen lähimmät R-kioskit sijaisevat Mikkelin keskustassa Porrassalmenkadulla ja Maaherrankadulla.

Kilposen alueeseen kuuluvat Etelä-Savon lisäksi Päijät-Häme, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. Alueella on Kattilansillan kioskin sulkemisen jälkeen 83 ärrää.

29.12.16 To Jari Aarnio sai

Jari Aarnio sai 10 vuotta lisää – Helsingin käräjäoikeus: Aarnio oli huumekauppaa johtanut Pasilan mies
16921564-rkjhHelsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio on tuomittu maksimirangaistukseen eli hän sai kymmenen vuotta vankeutta muun muassa törkeistä huumerikoksista. Helsingin käräjäoikeuden mukaan Aarnio oli huumekauppaa johtanut Pasilan mies, jonka johdolla tuotiin Suomeen lähes tuhat kiloa hasista.

Oikeus määräsi Aarnion heti vangittavaksi. Aarnio tuomittiin myös lukuisista muista rikoksista. Rikoksia peitelläkseen hän oli muun muassa yrittänyt lavastaa syytöntä miestä ”Pasilan mieheksi”.

– Ennen kiinnijäämistään Aarnion on vuosina 2012–2013 näytetty monin eri tavoin sotkeneen hasistynnyreiden maahantuonnin tutkintaa, sekä muillakin tavoilla pyrkineen estämään oman ja muiden hasistynnyreihin osallisten henkilöiden paljastumisen. Käräjäoikeus on arvioinut, että Aarnio on käyttänyt häikäilemättömästi väärin virka-asemaansa Helsingin huumepoliisissa ja näin syyllistynyt virassaan lukuisiin törkeisiin ja lievempiin virkarikoksiin, oikeus totesi tiedotteessaan.

Aarnio kiisti koko oikeudenkäynnin ajan jyrkästi kaikki syytteet. Hänen mukaansa kaikki hänen tekonsa ovat liittyneet laillisiin virkatoimiin ja Helsingin huumepoliisin tietolähdetoimintaan.

– Käräjäoikeus ei uskonut Aarnion selityksiä vaihtoehtoisesta tapahtumien kulusta. Syytteen tueksi esitetty näyttö on käräjäoikeuden arvioin mukaan hyvin selvä, eikä asiassa ole jäänyt epäilyä siitä, että puhelimien käyttäjä eli niin sanottu ”Pasilan mies” on ollut Aarnio, oikeus sanoi.

24.12.16 La Yksinäisten juhla

Yksinäisten juhla virittää vapaaehtoisten joulumielen

16908464oy

Mikkelin helluntaiseurakunnan salissa toistakymmentä vapaaehtoista järjestelee ja somistaa isoa salia aaton yksinäisten joulujuhlaa varten. Seurakuntasalin tuolirivistöt kannetaan pois ja tilalle tuodaan pöytiä ja 200 ruokailijalle.

Harri Havia silmäilee valmiiksi saatuja pöytäryhmiä. Hän on mukana myös aaton juhlassa.
— Siitä juhlasta alkaa omakin joulu. Itellekin tulee hyvä mieli, Havia toteaa.

Tapahtumavastaava Taisto Valentin aloitti juhlan valmistelun hyvissä ajoin marraskuussa. Jouluaterian ruokatarpeet saadaan kaupoilta lahjoituksena.
— Yritykset lähtivät mielellään  tukemaan.

Yksinäisten joulujuhlaa ei järjestetty viime vuonna.
— Meille tuli soittoja ja kyselyjä. Ne kertoivat, että tarvetta tällaiselle juhlalle kyllä on.

Tervetulleita ovat kaikki yksinäiset. Uskonnollista suuntausta ei kysellä.
— Riittää, kun kokee olevansa yksin.

Maahanmuuttajia varten ohjelmat tulkataan englanniksi ja tarjolla on muutakin ruokaa kuin kinkkua, jos vakaumus ei salli sianlihan syömistä.
Aattona kello 17 — 22 pidettävään juhlaan on toivottu ennakkoilmoittautumista.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta järjestää jouluaamuna yksinäisille puuroaamiaisen kello yhdeksän jumalanpalveluksen jälkeen. Tapahtumassa lauletaan joululauluja ja pappi pitää puheen. Jokaiselle kävijälle on luvassa pikku paketti.